Oppilaitoksen tehtävänä on tukea opiskelijan kasvua monin eri tavoin. Tehtävään kuuluu myös kansainvälisyyteen kasvattaminen eli kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamisen ja ymmärtämisen edistäminen.
Kansainväliseen osaamiseen kuuluvat taidot, joiden avulla oppija pystyy toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä. Tätä tehtävää toteutamme Tavastiassa verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä maan rajojen yli parinkymmenen eri maan kanssa.
– Tarvittavat taidot kehittyvät nimenomaan käytännön tekemisen ja kansainvälisten kohtaamisten kautta. On tärkeä nähdä kansainvälisyyskasvatus osana maailmankansalaiseksi kasvamista. Silloin siihen liittyvät vahvasti eri kulttuurien kunnioitus, eettisyys ja vastuullisuus, painottaa kehitysjohtaja Arto Ruhala.
Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukiokoulutuksessa kansainvälisyydessä painottuvat avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus, monipuolinen kieliosaaminen sekä kulttuurien tuntemus. Kansainvälisen toiminnan keskeisiä muotoja ovat kotikansainvälisyys, vierailut ja vaihdot. Lukiot osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin hankkeisiin ja hyödyntävät korkeakoulujen ja muiden yhteistyötahojen tarjontaa.
Koulutuskuntayhtymä Tavastian ammatillisessa koulutuksessa painottuvat työelämävalmiudet ja käytännön ammattialaan painottuva kielitaito. Kansainvälisyydessä keskeistä ovat kohtaaminen, kansainvälisten kontaktien syntyminen ja ylläpito ja kansainväliset työpaikalla tapahtuvat koulutusjaksot oppilaitoksen ja yritysten monipuolisena yhteistyönä.
Koulutuskuntayhtymä Tavastian vapaan sivistystyön eli Vanajaveden Opiston koulutuksissa painottuvat suvaitsevaisuus ja osallisuuden tukeminen – vapaan sivistystyön monipuolinen kieliopintojen hyödyntäminen tukee kansainvälisyystavoitteiden toteutumista koko kuntayhtymässä.
Agenda 2030 mukaisesti oppilaitoksilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamisessa ja globaalien kumppanuuksien muodostamisessa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Erasmus-ohjelmassa puolestaan pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua, saavutettavuutta, osallisuutta, moninaisuutta sekä oikeudenmukaisuutta.
– EU:n Erasmus-ohjelma ja Pohjoismaiden neuvoston Nordplus-ohjelma ovat keskeisiä resursseja, jotka tukevat kansainvälisyyskasvatusta. Ne tarjoavat mahdollisuuden vuosittain yli sadalle ammatillisen koulutuksen ja lukio-opiskeijalle ja yli 50 henkilöstöön kuuluvalle lähteä liikkuvuusjaksolle Eurooppaan ja kauemmaksikin. Saavuttamamme Erasmus-akkreditoinnit kertovat luottamuksesta kansainvälistymisstrategiaamme kohtaan, sanoo Ruhala.
• kieliopintojen tarjonta
• vierailijoiden ja vaihto-opiskelijoiden hyödyntäminen opetuksessa
• kansainvälisyyskokemusten jakaminen ja viestintä
• opiskelijoiden omien kulttuuritaustojen esilletuominen ja tunnetuksi tekeminen
• virtuaalinen yhteistyö
• virtuaaliyhteistyö projekteissa ennen ja jälkeen liikkuvuuksien
• virtuaalitoteutusten kokemusten jakaminen kv-toimijoiden kesken
• selvitetään virtuaalikurssien sisällyttämisen mahdollisuudet opintoihin
• vastavuoroisuus ja pitkäaikaisten kumppanuuksien vahvistaminen
• vihreän matkustamisen huomioiminen liikkuvuuksissa
• kestävän kehitykset periaatteiden opettaminen liikkuvuuksien suunnittelun
yhteydessä
• henkilöstön osaamisen kehittäminen ja kumppanuuksien vahvistaminen liikkuvuuksien avulla
• perehdytään koulutusviennin mahdollisuuksiin ja kumppanuuksiin
• kehitetään maksullista koulutusvierailutarjontaa
• pilotoidaan englanninkielisiä koulutustoteutuksia
• yhteisten aihioiden kehittäminen koulutusvientituotteille
• osallistutaan kumppanina seudullisiin kv-verkostoihin
• osallistutaan aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin
• tarjotaan monipuolisia kieliopintoja erilaisiin työelämän ja kansalaisten tarpeisiin
Sivua päivitetty 15.9.2022 kello 14.32