Joululomalla on aika rentoutua hyvän kirjan parissa. Lammin lukion henkilökunta antaa vinkkejä omista lempikirjoistaan. Toivottavasti esittelyt innostavat tarttumaan kirjaan! Lammin lukion henkilökunta toivottaa rentoa joululomaa ja erinomaista uutta vuotta! 

Akseli Elomaa suosittelee (kuvataide)

Jason Lewis, Tummat vedet – lihasvoimin maailman ympäri (2013).

Jason Lewisin matkakertomuksessa innostuin kirjoittajan kirjoitustyylistä ja uskomattomista kertomuksista. Jason Lewisillä oli unelma matkustaa maailman ympäri lihasvoimin. Hullu idea onnistui ystävien ja muiden ihmisten avulla. Kirjassa kohdataan luonnonvoimia, mutta ennen kaikkea kertomuksesta jäi mieleen ihmisten kohtaamiset eripuolilla maailmaa –  hyvässä ja pahassa. Lewis polki polkuveneellä Atlantin yli, sekä eksyi syrjäseutujen kapakoihin keskilännessä, rullaluistellessa Amerikan halki Miamista San Franciscoon.  Kirjoittajan vaatimaton tyyli ja hänen ekologisen elämäntapansa tutkiskelu oli innostavaa, silmiä avaavaa ja lukuhermoja kutkuttavaa.

Jaana Rosendahl suosittelee  (koulusihteeri)

OVTES 2022—2025

OVTES-kirja on työkalupakki työehtosopimusten viidakkoon. Sen selkeä ja kattava opastus auttaa hahmottamaan monimutkaiset työehdot, palkat ja velvoitteet. Jos haluat ymmärtää oikeuksiasi ja velvollisuuksiasi selkeästi ja tehokkaasti, tämä kirja on kuin kompassi työelämän mutkissa.

Vesa Karjalainen suosittelee (pitkä matematiikka)

Esko Valtaoja, Kotona maailmankaikkeudessa (2001)

Tieteentekijöiden kirjoittamat ”lukijaystävälliset” tieteen popularisoinnit ovat kiinnostava kirjallisuuden muoto. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan trilogian avauskirjassa pohditaan vastausta kysymyksiin: ”Mistä tulemme?” ja ”Ketä me olemme?” tieteen keinoin. Tärkeitä kysymyksiä!

Umberto Eco, Ruusun nimi (1980)

Teos on kiinnostava yhdistelmä murhamysteeriä ja historiallista kuvausta 1300-luvun luostarielämästä. Fransiskaanimunkki William Baskervillen kuvatulle ajalle epätyypillinen faktojen selvittäminen ja looginen päättely on kiehtovaa luettavaa. Occamin partaveitsi leikkaa monesti.

Lempikirja ei välttämättä ole absoluuttisesti paras kirja, jonka olet lukenut, vaan kirja, joka on tehnyt sinuun vaikutuksen. – Anni Lepola

Anni Lepola suosittelee (filosofia, uskonto, psykologia)

Pirjo Tuominen, Itkevät syvät vedet (2001)

Olen huomannut että yhteinen nimittäjä lempikirjoissani ja elokuvissani on se että niiden loppu surumielinen ja riipaiseva. Rakastavaiset eivät saanetkaan toisiaan ja ikuista onnea.

Luin lempikirjani ensimmäisen kerran teininä ja sen jälkeen olen lukenut sen useita kertoja. Kirjalla on kaikki riipaisevan rakkaustarinan ainekset: yhteiskunnan silmissä toisilleen sopimattomat rakastavaiset, jotka elävät sisällissodan keskellä ja jotka sota ajaa eri puolille.

Asetelmastaan huolimatta kirja ei ole imelää vaaleanpunaista höttöä, eikä pariskunnasta kumpikaan kuole dramaattisesti toistensa käsivarsille. Kirja pariskunnasta voisi tällä hetkellä radiokanavilla soivaa laulua lainaten sanoa: Heille tapahtui elämä.

Suomen sisällissotaa ja sen repiviä ja rikkovia vaikutuksia on kirjassa kuvattu realistisesti, mutta kuitenkaan tuomitsematta. Suomen sisällissota on aina kiehtonut minua ja se oli syynä siihen miksi aikoinaan ensimmäisen kerran tartuin tähän sittemmin lempiteoksekseni muodostuneeseen kirjaan.

Kirsi Saarikko suosittelee (äidinkieli)

Anneli Kanto, Rottien pyhimys (2021)

Minulla on monta lempikirjaa. Viime aikoina historia on kiinnostanut ja pidän erityisesti Anneli Kannon Rottien pyhimys -teoksesta, joka kertoo kuvitteellisen tarinan Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisten seinämaalausten tekijöistä. Kirkon maalareiden nimiä ei tiedetä, joten Kanto sai luoda täysin fiktiivisen tarinan.

Teoksen päähenkilöksi nousee Pelliina-tyttö, joka on taiteellisesti lahjakas ja sattumalta pääsee mukaan kirkkoa maalaamaan. Teoksen kieltä on kutsuttu ”vereväksi” ja erityisesti haukkumanimet ovat huvittavia. Anneli Kanto on tehnyt suuren työn kerätessään tietoa keskiajan elämästä ja sanastosta. Esimerkiksi sana ”öykkäri” on keskiajalta peräisin.

Raija Markkanen suosittelee (opo)

Kyse on trilogiasta, jossa Kate Jakobs kertoo äidin ja tyttären elämäntarinaa sijoittaen tapahtumat USA:n  suurkaupunkiin pienen kivijalkakaupan ympärille, missä käsityöt, langat ja vahvojen naisten keskinäinen ystävyys ja avunanto on keskeinen juonta eteen päin kuljettava voima. Tämä on todellinen hyvän mielen kirjasarja, jonka ihmisten seuraan uppoutuu helposti.

Outi Eresmaa-Silvonen suosittelee (ruotsi, englanti)

J. D. Salinger, The Catcher in the Rye (1951)

Ja nimenomaan tämä englanninkielinen alkuteos – tosin olen kuullut, että suomennoskin on mitä mainioin. Kirja on vuodelta 1951, mutta se on kestänyt aikaa hämmästyttävän hyvin. Päähenkilö Holden on hukassa elämänsä kanssa ja hänet on juuri erotettu koulusta, joten hän lähtee New Yorkiin kokeilemaan miltä vapaus tuntuu.

Kirjassa ei itse asiassa tapahdu kovin paljoa, mutta se onnistuu kiteyttämään jotain nuoruuden olemuksesta tavattoman hyvin. Pidin yliopistoaikana Holdenin tavasta kertoa elämästään niin paljon, että tein jopa gradun kirjassa käytetyistä tyylikeinoista!