Urheilulinjalla voi sovittaa yhteen tavallista määrätietoisemman valmennuksen ja opiskelun. Urheilulinjalle haetaan kevään yhteisvalinnassa. Hämeenlinnan lyseon lukion urheilulinja ja aamuharjoitukset ovat osa Urheiluakatemia Tavastian toimintaa.
Urheilulinjan valmennus tarjoaa kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tähtääville urheilijoille hyvät ja joustavat opiskelu- ja valmentautumismahdollisuudet. Linjalle otetaan vuosittain 36 opiskelijaa, joilla on säännöllinen ja tavoitteellinen kilpaurheiluharrastusta. Urheilulinjalle valitut osallistuvat Urheiluakatemia Tavastian järjestämään aamuvalmennukseen kolmena arkiaamuna (ti, ke ja pe) klo n. 7.45–9.15 ympäri lukuvuoden.
Urheilulinjalla opiskelija voi valita lukio-opintoihinsa enintään kuusitoista kouluaikana suoritettavaa urheiluvalmennuksen opintojaksoa (2op/opintojakso), jotka lasketaan mukaan valinnaisina opintoina lukion päättötodistukseen vaadittaviin 150 opintopisteeseen. Valmennusopinnoista suurin osa on lajivalmennusta, mutta opintoihin kuuluu myös kaikkien lajien urheilijoille suunnatut ”Kehity huippu-urheilijaksi ” -opintojakso sekä henkisen valmennuksen ja lihashuollon opintojakso (yht. 4 opintopistettä).
Iltaisin ja viikonloppuisin urheilulinjan opiskelijalla on oman seuran järjestämää valmennus- tai otteluohjelmaa. Koulun aamuharjoitukset ja seuran iltaharjoitukset koulivat urheilulinjan opiskelijan nopeasti huippu-urheilijan valmennusrytmiin.
Urheilulinjan painopistelajit ovat jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, uinti, ja yleisurheilu. Sivulajeja on useita ja heidät ohjataan harjoittelemaan yleisvalmennusryhmässä joko osittain tai kokonaan riippuen lajista.
Urheilulinjalle haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa. Seuraava haku järjestetään 18.2.-18.3.2025
Yhteishaku tapahtuu Opintopolku.fi-sivustolla. Kun sivustolla valitsee urheilulinja, hänelle avautuu erikseen täytettävät urheilulinjan lisäkysymykset, joka täytetään Opintopolussa. Erillistä pääsykoetta ei järjestetä.
Opintopolun hakusivulle pääset tästä
Jos nuori urheilija esimerkiksi opiskeltuaan ulkomailla pyrkii Hämeenlinnan lyseon lukioon, hänen tulee sisäänpääsyn varmistamiseksi ottaa yhteys oppilaitokseen mieluummin ennen hakuajan päättymistä.
Opiskelijaksi valittavan ylin mahdollinen pistemäärä on 20 pistettä, joka muodostuu
Hakijan keskiarvopisteiksi lasketaan hakijan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden ja liikunnan arvosanoista muodostuva keskiarvo sadasosan tarkkuudella. Lisäksi edellytetään, että lukuaineiden keskiarvo on vähintään 7,0.
Oppilaitospisteytyksen lähtökohtana on tukea lajiliiton pisteytystä potentiaalisimpien urheilijoiden sisäänpääsyn varmistamiseksi. Lyseon lukion harkinnanvaraisesti huomioitavia seikkoja oppilaitospisteiden määräytymisessä ovat painopistelaji, lajiliitolta saadut pisteet ja hakijan urheilullinen potentiaali.
Muiden kuin painopistelajien kohdalla lajiliiton nimeämien lahjakkuuksien osalta selvitetään urheiluvalmentautumisen mahdollisuudet ja olosuhteet hakulomakkeiden tietojen perustuen. Tarvittaessa olemme yhteydessä hakijaan. Hakijan ei tarvitse olla yhteydessä oppilaitokseen.
Jos nuori urheilija esimerkiksi opiskeltuaan ulkomailla pyrkii Hämeenlinnan lyseon lukioon, hänen tulee sisäänpääsyn varmistamiseksi ottaa yhteys oppilaitokseen mieluummin ennen hakuajan päättymistä.
Urheiluakatemia Tavastia on opiskelun ja urheiluvalmennuksen yhdistävä toimintaorganisaatio. Sen paikallisesta koordinoinnista vastaa Koulutuskuntayhtymä Tavastia ja valtakunnallisesta Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelma.
Lue lisää Urheiluakatemia TavastiastaHämeenlinnan lyseon lukion urheilulinjalla on painopistelajit, joissa lukio tarjoaa viikoittaiset harjoitusajat, harjoituspaikat ja valmennuksen yhteistyössä Urheiluakatemia Tavastian ja urheiluseurojen kanssa. Painopistelajeja ovat jääkiekko, jalkapallo, salibandy, lentopallo, yleisurheilu ja uinti. Urheilijat allekirjoittavat valmennussopimuksen, jossa he sitoutuvat noudattamaan urheilulinjalaiselle asetettuja opiskelua ja urheilullisuutta koskevia “pelisääntöjä”.
Jääkiekossa tarjotaan sekä poika- että tyttöjääkiekkoilijoille valmennusta lukujärjestyksen 6. koodilla (ti-, ke- ja pe-aamut) kahdella eri jäällä kolmessa eri harjoitusryhmässä. Ryhmäjaolla pyritään takamaan mahdollisimman monelle tavoitteellisesti harjoittelevalle jääkiekkoilijalle mahdollisuus yksilölliseen kehittymiseen. Ryhmäjakoon vaikuttaa tämänhetkinen pelaajan taitotaso. Lukujärjestyksen 5. jakso voi olla valmennuksesta vapaa.
Lyseon lukion jääkiekkoilijoiden lajiharjoittelu perustuu jokaisen pelaajan henkilökohtaisten lajitaitojen kehittämiseen pääsääntöisesti lajinomaisesti harjoitellen. Lisäksi pyritään antamaan pelaajille tietoa siitä, miten ja milloin harjoitellaan eri ominaisuuksia. Oheisharjoittelussa pyritään huomioimaan yksilön fyysinen kehitys ja tila sekä valmentautumisen lähtötaso.
Jalkapalloilijat harjoittelevat Säästöpankki Areenalla ja Pullerin tekonurmella lukujärjestyksen 6. koodilla (ti-, ke- ja pe-aamut). Ryhmäkoko on sopiva sekä yksilölliseen ohjaukseen, että joukkueharjoitteluun. Kaikki jalkapalloilijat ovat samassa valmennusryhmässä. Jalkapallossa jakso 2 on aamuharjoittelusta vapaa.
Jalkapallovalmennuksen tavoitteena on lajin teknis-taktisten sisältöjen pelinomainen hallitseminen. Sillä tarkoitetaan suoritusten tarkkuutta, nopeutta, ajoitusta ja varmuutta sekä vastustajan mukanaoloa tilanteissa. Fyysisiä tavoitteita ovat monipuolisen, lajia tukevan oheisharjoittelun eri osa-alueiden (nopeus- ja voimaharjoittelu sekä huoltava ja vammoja ennaltaehkäisevä harjoittelu) merkityksen ymmärtäminen ja omakohtainen toteuttaminen
Lukion lentopalloilijat harjoittelevat kolmena aamuna viikossa Loimua Areenalla. Heillä on sekä lajiharjoituksia että fysiikkatreenejä. Ryhmä on intensiivinen pieni sekaryhmä sekä tyttöjä että poikia.
Opiskelujen alussa painotetaan henkilökohtaisia taitoja tekniikan ja pelikäsityksen ominaisuudessa. Kilpailukaudella painotus jakautuu henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen sekä tukiharjoitteluun tukemassa opiskelijoiden sarjaotteluita. Kilpailukauden jälkeen painopiste on oheisharjoittelu muiden lajien kautta sekä fyysisten ominaisuuksien kehittäminen.
Pääosin aamuvalmennuksessa keskitytään fysiikkavalmennukseen (1 x viikossa) ja lajitaitojen kehittämiseen (2 x viikossa) Tästä on ollut hyötyä salibandypelaajien urheilulliseen kehittämiseen ja se täydentää pelaajien seuraharjoittelua, jossa voidaan keskittyä enemmän peliteknisiin ja -taktisiin valmiuksiin. Salibandyn aamuharjoittelusta vapaa jakso on 5. jakso.
Kouluvalmennuksen osuus urheilijan kokonaisharjoittelusta vaihtelee opiskelijan tason ja sukupuolen mukaan, koska ryhmään kuuluu eri sarjatasoilla pelaavia poikia ja tyttöjä.
Salibandyssa aamun urheiluvalmennuksen painopistealueet ovat niissä pelaajan ominaisuuksissa, joissa hänellä on fyysisesti eniten puutteita ja niiden kehittämiseen pyritään monipuolisilla harjoitteilla huomioiden lajin urheilijalle asettamat vaatimukset. Lisäksi tavoitteena on harjaannuttaa pelaaja pitkäjänteiseen ja tehokkaaseen harjoitteluun.
Hämeenlinnan lyseon lukion uintivalmennus tapahtuu Hämeenlinnan uimahallissa aamuisin ympäri lukukauden 6. koodilla siten, että harjoittelua rytmitetään tasaisesti koko lukuvuoden ajalle kilpailukausien ohjatessa . Valmennusohjelmat ovat yksilöllisiä.
Lukion aamuvalmennuksessa pyritään kehittämään uimarin ikävaiheessa keskeisimpiä ”painopisteominaisuuksia” kuten liikunnallisuutta, lajitaitoja, suorituskykyisyyttä läpi kauden sekä lihashuoltoa ja vammojen ennaltaehkäisyä
Hämeenlinnan lyseon lukion yleisurheiluvalmennuksen harjoittelu on talvella monipuolista, jossa eri lajeja ja eri harjoitteiden ominaisuuksia hyödynnetään urheilijan omaan lajiin. Harjoittelun rytmitys seuraa yleisurheilijan harjoituskausia. Pääosin valmentautuminen on ryhmäharjoittelua, jossa huomioidaan opiskelijan ikä ja taso sekä urheiluvuoden painotukset.
Yleisurheiluvalmennuksen tavoitteita urheiluvalmennuksen yleisten tavoitteiden lisäksi ovat yleisurheilun harjoituskulttuurin omaksuminen, yleisurheilussa käytettyjen harjoitusmuotojen oppiminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen. Aamun urheiluvalmennus on osa urheilijan kokonaisvalmennusta.
Lyseoon hyväksytty urheilija täydentää omaa harjoitteluaan koulun fysiikkavalmennusryhmässä silloin, kun hän ei edusta koulun päälajeja vaan kuuluu niin sanottujen sivulajien edustajiin. Lyseon lukion urheilulinjalla opiskelee monien lajien edustajia kuten judo, karate, kilpatanssi, muut tanssilajit, rytminen kilpavoimistelu, ratsastus, ammunta, tennis, paini, soutu, motocross, pesäpallo, amerikkalainen jalkapallo, hiihto ja suunnistus.
Näiden niin sanottujen sivulajiurheilijoiden aamuharjoittelu sovitetaan tapauskohtaisesti kokonaan tai osittain fysiikkavalmennusryhmään. Joissain tapauksissa lukio tarjoaa mahdollisuuden aamuharjoitteluun kokonaan urheilijan oman seuravalmentajan laatimalla ohjelmalla. Tällöin urheilija tai hänen edustamansa seura pystyy järjestämään valmennusohjelman lisäksi aamuharjoitteluolosuhteet ja ohjelma sovitaan yhdessä fysiikkavalmentajan kanssa sekä tarvittaessa yhteistyötä koordinoi Urheiluakatemia Tavastian koordinaattori.
Koulu järjestää oman fysiikkavalmennusryhmän, johon osallistuvat ns sivulajien urheilijat. Fysiikkavalmennukseen osallistuvat yhtä aikaa monien lajien urheilijat. Fysiikkavalmennusryhmän harjoituksiin osallistutaan kolme kertaa viikossa. Myös joissain tapauksissa räätälöidään henkilökohtainen ohjelma, jossa osa harjoituksista on fysiikkaryhmässä ja osa oman lajin aamuryhmissä.
Fysiikkavalmennuksessa painottuu urheilijan fyysisten valmiuksien ja ominaisuuksien parantaminen monipuolisilla fyysisillä harjoitteilla. Ryhmävalmennuksessa pyritään huomioimaan yksilön monipuolinen kehittyminen mutta myös hänen henkilökohtaiset tarpeen mahdollisuuksien mukaan.
Sivua päivitetty 27.9.2024 kello 14:49