Hämeenlinnan lyseon lukio on mukana valtakunnallisessa Sijoittajakoulussa, joka opettaa lukiolaisille oman talouden hallintaa ja elämässä tarvittavia taloustaitoja. Hyväntekeväisyyssalkku-projekti mahdollistaa sijoittamisen oikealla rahalla, ja mahdolliset voitot käytetään hyväntekeväisyyteen.

Sijoittajakoulu on Talous ja nuoret TATin lanseeraama valtakunnallinen konsepti, jossa opetellaan sijoittamista ja taloustaitoja koko lukio-opintojen ajan. Viime vuonna alkaneessa Sijoittajakoulussa on nyt mukana jo 60 lukiota ympäri Suomen.

Sijoittajakoulun ideana on, että nuoret oppivat jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taloustaitoja, kuten omien tulojen ja menojen budjetointia. Lisäksi Sijoittajakoulussa mukana olevat yrityssponsorit mahdollistavat sen, että lukiolaiset pääsevät harjoittelemaan sijoittamista oikeasti.

Lyseon lukion matematiikan lehtorin ja lyseon Sijoittajakoulun toisen vetäjän Aki Kontturin mukaan taloustaitoja on tärkeää opettaa, jotta nuorten siirtyminen itsenäiseen, omaan talouteen sujuu helpommin.

– Uutisten mukaan esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät nuorilla aikuisilla ovat lisääntyneet paljon. Sijoittajakoulussa voidaankin pohtia, mitä vaikutuksia merkinnällä on oikeasti elämässä, kun esimerkiksi asunnon tai puhelinliittymien saaminen voi vaikeutua, Kontturi sanoi tiistai-iltana järjestetyssä Sijoittamalla hyvää -glögitapahtumassa.

Rahastoja, osakkeita, demokraattisia päätöksiä

Yrityssponsoreille suunnatussa glögitapahtumassa käytiin läpi Sijoittajakoulun toiminta-ajatusta. Sponsoreiden lahjoittamien eurojen turvin opiskelijat pääsevät yhdessä pohtimaan, mihin varoja olisi järkevää sijoittaa tuoton maksimoimiseksi.

Sijoittajakoulun kerran kuukaudessa järjestettävissä tapaamisissa käydään läpi muun muassa sijoitusten hajauttamista, vastuullista sijoittamista, pörssiyhtiöitä ja niiden toimintaa, verotusta ja korkojen merkitystä. Saatujen oppien avulla opiskelijat tekevät yhteisiä päätöksiä siitä, mihin ja miten varoja sijoitetaan.

Lyseon yhteiskuntaopin lehtorin Joona Ojasen mukaan sijoituskohteita ovat käytännössä pörssiosakkeet sekä erilaiset rahastot noin 50/50-suhteessa.

– Riskialttiisiin kohteisiin, kuten kryptovaluuttaan, emme lähde sijoittamaan, hän sanoo.

Tällä hetkellä Sijoittajakoulussa on mukana lyseolaisia sekä ensimmäiseltä että toiselta vuosikurssilta. Jatkossa tarkoitus on, että ensimmäisenä lukiovuotena mukaan tulevat opiskelijat ovat Sijoittajakoulussa abivuoden jouluun saakka. Kahdessa vuodessa sijoituksille ehtii siis tapahtua paljon.

– Toiveena ja tavoitteena on, että Sijoittajakoulun päättyessä sijoitukset ovat voitolla, ja voitot voidaan käyttää johonkin opiskelijoiden valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Sitten yrityssponsorit voivat päättää, haluavatko jatkaa summallaan vielä seuraavan porukan mukana vai tarvitsevatko lahjoittamansa, tai oikeastaan lainaamansa, summan takaisin yrityksensä käyttöön, Ojanen sanoo.

Sijoittaminen kiinnostaa

Glögitilaisuudessa Sijoittajakoulussa mukana olevat ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat kertoivat yleisölle tähänastisia kokemuksiaan. Jokainen opiskelija sanoi, että sijoittaminen ja oman talouden hallinta on alkanut kiinnostaa uudella tavalla. Useimmat ovat tehneet itselleen budjetin omista menoista ja tuloista, ja sanoipa joku huomanneensa, mihin kaikkeen pieneen turhaan rahaa kuluu yllättävän paljon.

Joillakin opiskelijoilla on vanhempien tekemiä sijoituksia ja talletuksia, ja nyt he kertoivat seuraavansa uudella innolla, miten sijoitukset kehittyvät ja miten maailmantalouden tapahtumat sijoituksiin vaikuttavat.

Kaikilla tällaisia varoja ei kuitenkaan ole, mutta Sijoittajakoulu mahdollistaa sijoittamiseen tutustumisen kaikille omista taloudellisista lähtökohdista riippumatta.

Opiskelijat vaikuttivat olevan tyytyväisiä myös ennen kaikkea siihen, että he saavat oppeja ja taitoja, joista on heille konkreettista hyötyä myös tulevaisuudessa.

Ensimmäiset Sijoittajakoulun oikeat sijoitukset opiskelijat pääsevät tekemään vuodenvaihteen jälkeen.