Puhelimen käytön lyhyt historia Aloin käyttää perheen lankapuhelinta 1960-luvulla. Silloin lapsuuden perheessäni, kuten muissakin perheissä, lankapuhelin sijaitsi eteisessä puhelinpöydällä. Teini-ikäisenä aloin enemmän käyttää puhelinta ja silloin lankapuhelimeen hankittiin yksityisyyden lisäämiseksi pidempi johto. Itse pääsin puhumaan henkilökohtaisia asioitani pitkän johdon ansiosta ulkona tai WC-tilassa.

Perustin oman perheen 1980-luvulla. Perheen ja kodin kasvaessa samaan liittymään hankittiin jo useampia puhelinkoneita. 1990-luvun alussa perheeseeni tuli ensimmäinen matkapuhelin, joka ei todellakaan mahtunut taskuun. Pian perheessämme kaikilla oli oma kännykkä ja niissä kaikissa nettiliittymä. Lankapuhelin säilyi pitkään, ja lopulta siihen soittivat vain minun ja mieheni äidit. Tiesimme puhelimen soidessa, kumman äiti oli soittovuorossa.

Puhelimeen vastatiin aina, kun oltiin kotona. Nyt olemme kännyköiden kanssa uudessa tilanteessa. Kännykät ovat mukana kaikessa: töissä, koulussa ja vapaa-ajalla. Opettelemme vielä, milloin kännykästä on hyötyä opiskelussa ja milloin se estää opiskelun ja oppimisen. Kännykän käyttöä on maailmanlaajuisesti syytetty jopa heikoista Pisa-tuloksista. Monessa maassa, kuten Espanjassa, kännykän käyttöä rajoitetaan oppituntien lisäksi myös välitunneilla.

Lankapuhelimella pystyi vain soittamaan. Nyt välillä tuntuu, että kännyköitä käytetään kaikkeen muuhun kuin puhumiseen. Kouluasioissa soittamalla ei nuoria saa kiinni, koska nuoret eivät enää vastaa muuta kuin tutuista numeroista tuleviin puheluihin. Sen sijaan kännykällä kuvataan videoita ja niitä valitettavasti laitetaan someen ilman seurausten pohtimista. Ylilyöntejä syntyy herkästi. Jatkuva yhteys kavereihin voi johtaa elämänhallintaa opettelevien nuorten kielteisiin houkutuksiin, kuten yöunesta tinkimiseen, lintsaukseen, kiusaamiseen ja maalittamiseen.

Kännykän ja muiden älylaitteiden käytön rajoittamista on syytä yhä tehostaa Ammattiopisto Tavastiassa. Valvontaan vain kuluu valitettavan paljon opetushenkilöstön työaikaa. Koulujen kännykkäkieltoa on mietitty jopa kevään hallitusneuvotteluissa.

Asian määrittely lainsäädännössä olisi tervetullutta. Kännyköistä on myös paljon hyötyä opetuksessa. Kännykän tarpeellisuus opiskeluvälineenä tulee varmasti lisääntymään mm. tekoälyn käytön lisääntyessä. Kaikkien uusien välineiden viisaan hyödyntämisen opetteluun menee historiankin valossa paljon aikaa. Kännykkä on oikein käytettynä verraton väline, enkä itsekään kaipaa lankapuhelinmaailmaan: ”Kujalassa, Heini puhelimessa. Ei, hän ei nyt ole tavattavissa. Kirjoitan viestisi muistilapulle ja jätän sen tähän eteisen pöydälle.”

Heini Kujala

Heini Kujala on Ammattiopisto Tavastian rehtori.