Ympäristöblogi

Ammattiopisto Tavastian hiilijalanjäljen mittaaminen on alkanut

2.10.2022 Merja Kytöaho

Olemme mukana Opetushallituksen rahoittamassa valtakunnallisessa Vaski-hankkeessa. Pääset hankkeen infosivuille tästä: Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus.

Hankkeessa on mukana 61 ammatillista oppilaitosta. Tavoitteena on muodostaa ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta. Hanke on jaettu kahdeksaan työpakettiin, joista työpaketti 7 on hiilijalanjäljen mittaaminen ja seuranta. Työpaketin tavoitteena on hiilijalanjäljen mittaamiseen ja seurantaan tarkoitetun laskentamallin ja -työkalun kehittäminen.​ Laskennan tavoitteena on löytää keinot hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Viime kevään pedamessuilla Sami Pekkola esitteli hiilijalanjäljen laskemiseen liittyviä perusasioita ja Vaski-hankkeen hiilijalanjälkityöpakettia. Pääset katsomaan esityksen tästä.

Olemme olleet mukana Vaski-hankkeen palavereissa ja saaneet laskentatyökalun käyttöömme.  Käytännössä se on excel-taulukko, johon kootaan tietoa. Laskentakaavat ovat taulukossa valmiiksi tallennettuina.

Kansainvälisesti hyväksyttyjä ja laajasti käytettyjä hiilijalanjäljen laskentaan ohjeistavia ympäristöstandardeja on useita. Käytetyin ympäristövaikutusten laskemiseen kehitetty standardi on GHG-Protocol (Greenhouse Gas Protocol) eli kasvihuonekaasuprotokolla. Hankkeessa otettiin tämä standardi käyttöön.

Kasvihuonekaasuprotokollassa päästöt jaotellaan kolmeen laajuusalaan:

Scope 1 -luokkaan kuuluvat päästöt, joihin yritys voi suoraan vaikuttaa ja joita yritys voi helpoimmin kontrolloida. Tähän lasketaan suorat päästöt, polttoaineet. Tarvitsemme tiedon vuonna 2021 ostetuista polttoaineista ja niiden päästökertoimista. Kuvassa on taulukkopohja, johon tiedot kerätään. Tähän taulukkoon siirretään myös ostettujen kylmäaineiden määrät (kylmiöt, jääkaapit, pakasteet). Kylmäaineiden päästökerroin on huomattavan suuri verrattaessa polttoaineiseen. Meillä ei ole vielä vuoden 2021 polttoainemääriä käytettävissä.

Scope 2 -luokkaan kuuluvat tuotannon epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannosta. Toimittajalta kysytään päästökerroin ja jos sitä ei saada, käytetään keskimääräistä kulutettua päästöarvoa.  Meillä käytetään kaukolämpöä kaikissa muissa rakennuksissa paitsi Ratasniityssä, jossa lämmönlähde on kaasu.

Tässä on esimerkki, miten lämpöenergian päästöjä mitataan.

Scope 3 -luokkaan on hankalinta saada tietoja. Siihen kuuluvat myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli kaikki epäsuorat päästöt. Tavoitteena on mitata hiilijalanjälkeä hankinnoista, jätteistä ja työnantajan maksamista matkoista. Tämä vaihe ei ole vielä meillä ajankohtainen.

Tärkeintä on saada ensin scope 1 ja 2 kuntoon ja sen jälkeen alamme suunnitella miten toimimme scope kolmosen kanssa.

Vaikka oppilaitoksilla on yhteinen laskentatyökalu, niin saatu tieto on suuntaa antavaa eikä eri oppilaitosten päästöjä voi vertailla keskenään. Yleensäkin pitää muistaa, että hiilijalanjälkeä lasketaan monella eri tavalla. Eri yritysten ilmoittamat päästöt eivät myöskään aina ole vertailukelpoisia.

Hiilineutraali Hämeenlinna seuraa viikoittain päästöjään. Kuvassa vuoden 2022 päästöt viikkoon 34 saakka.

Lue lisää Hiilineutraalista Hämeenlinnasta.

Voit laskea oman hiilijalanjälkesi erilaisilla testeillä. Tässä on kaksi vaihtoehtoa.

Sitra elämäntapatesti

Ilmastodieetti

Merja Kytöaho

Merja Kytöaho on Ammattiopisto Tavastian ravintola-, catering- ja elintarvikealan koulutuspäällikkö sekä Tavastian kestävä tulevaisuus -ryhmän puheenjohtaja.

Sivua päivitetty 2.10.2022 kello 23.54

Tutustu myös näihin kirjoituksiin

Elina Jalli 3.2.2022

Onpa kiva, kun olet täällä!

Ammatillisessa oppilaitoksessa odotamme, että nuori valitsee itse oman polkunsa, oman tulevaisuutensa, ohjautuu kursseille, tulee paikalle, itsearvioi ja osallistuu opetukseen. Korostamme […]

Lue kirjoitus

Emma Saaranen 18.1.2022

Tavastia tavattavissa siellä, missä työikäiset aikuiset ovat

Tavastian jatkuvan oppimisen hankkeessa tuetaan aikuisten osaamisen kehittymistä ja päivittymistä työuran eri vaiheissa. Tavoitteena on, että aikuisväestö hakeutuisi hankkimaan osaamista […]

Lue kirjoitus