Kiertotalous -sana on tullut jokaiselle tutuksi viime aikoina. Kiertotalous tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan materiaalien kiertoa. Luonnonvarojen säästämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi materiaalien kiertoa pyritään tehostamaan. Tavoitteena on pitää materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkään kierrossa ja synnyttää tuotannossa ja kulutuksessa niin vähän hukkaa kuin mahdollista. Näin luonnonvarat säästyvät. Omistamisen sijaan kulutus perustuu palveluihin. Jakaminen, vuokraaminen ja kierrättäminen ovat kiertotalouden avainsanoja.
Kiertotalous Suomi (KiSu) aloitti toimintansa 27.9.2022. Se on kiertotalouden osaamisverkosto, jonka tavoitteena on tukea kuntien, yritysten, elinkeinoelämän ja kiertotalouden ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa. Motiva Oy ja Suomen ympäristökeskus SYKE koordinoivat verkoston toimintaa, jota ympäristöministeriö rahoittaa. Tutustu Kiertotalous-Suomen verkkopalveluun: www.kiertotaloussuomi.fi
SYKE kuvaa kiertotalouden osa-alueita mm. alla olevan kuvan mukaisesti.
Jätehuoltoyrityksillä on iso vastuu kiertotalouden onnistumisessa. Vastuulliseen toimintaan liittyy jätteiden kierrätys- ja käsittelytekniikka sekä yhteistyö erilaisten kierrätyskeskustoimijoiden kanssa.
Remeon auto on tuttu näky Tavastian kampuksella. Remeo hoitaa sekajätteen ja biojätteen poisviennin.
Lue Remeon kiertotalousasiaa täältä
Lassila & Tikanoja hakee Tavastiasta kaikki muut jätejakeet (metalli, lasi, paperi, kartonki, vaarallinen jäte, tietosuoja, käytetty ruokaöljy).
Lue kiertotaloudesta lisää L & T:n sivuilta
Keräsin seuraavaan kuvaan muutamia asioita, joiden avulla voit itse vaikuttaa kiertotalouden toteutumiseen.
Pystymme tekemään arjessamme monia pieniä tekoja, joilla on merkitystä ympäristölle.
Sivua päivitetty 2.10.2022 kello 14.44
Earth Hour on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailman laajuinen ympäristötapahtuma, jota vietetään lauantaina 27.3.2021. Tapahtuman aikana, lauantaina klo 20.30–21.30, sammutetaan kaikki […]
Puhelimen käytön lyhyt historia Aloin käyttää perheen lankapuhelinta 1960-luvulla. Silloin lapsuuden perheessäni, kuten muissakin perheissä, lankapuhelin sijaitsi eteisessä puhelinpöydällä. Teini-ikäisenä […]