Ammattiopisto Tavastian ruotsinopettaja, lehtori Janne Mämmi valittiin viime viikolla vuoden ruotsinopettajaksi. Valinnan teki Svenska Folkskolans Vänner (SFV), joka palkitsi tunnustuksella viisi eri koulutusasteilla työskentelevää opettajaa.

Mämmi sai tietää palkitsemisesta jo helmikuussa, mutta tunnustus oli yllätys.

– Kuulun Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen hallitukseen, ja nyt ymmärrän, miksi viime syksynä puheenjohtaja kyseli tarkasti työstäni, Mämmi muistelee.

Valinta vuoden ruotsinopettajaksi tuntuu mukavalta. Mämmi on työskennellyt pitkään ammatillisella puolella, ja nyt aherrus palkitaan konkreettisesti. Tärkeä osansa on varmasti myös sillä, että opiskelijat pitävät Mämmin opetustyylistä.

– Vanhat opiskelijat moikkaavat yhä kaupungilla, joten uskoisin, että heillä on jäänyt ruotsin tunneilta ainakin jotain mieleen, hän naurahtaa.

Samaan hengenvetoon Mämmi kuitenkin toteaa, ettei hän nuorempana koskaan varsinaisesti halunnut opettajaksi.

– Kielet kiinnostivat, joten hain yliopistoon lukemaan pohjoismaista filologiaa, Mämmi kertoo

– Opetusharjoitteluun menin, kun muutkin menivät. Ajatuksena oli ennemmin toimittajan tai ulkomaankirjeenvaihtajan ura, mutta nyt täytyy todeta, että opettajan työ oli kuitenkin parempi valinta, tässä on paremmat edut, hän naurahtaa.

Kaksoistutkinto kutsui Tavastiaan

Janne Mämmin voisi sanoa olevan tavastialainen isolla T:llä, sillä takana on pian 19 vuotta Tavastiassa.

– Aloitin elokuun alussa 2003. Olin aiemmin toiminut vuoden Lohjan aikuislukiossa ja kaksi vuotta Keudassa opettajana, mutta kaksoistutkinnon suorittajien opettaminen houkutteli hakemaan tänne.

Reilu 20 vuoden kokemus antaa perspektiiviä siihen, miten opettajan työ on muuttunut vuosien aikana.

– Nykyään saa useammin olla lastenhoitaja, poliisi tai pappi, välillä ainakin tuntuu siltä. Aikaa menee enemmän kaikkeen häröilyyn, ja itse opetus jää välillä sivuosaan, Mämmi sanoo.

– Välillä olen myös katsonut vanhoja kokeita ja hämmästellyt, miten ”vaikeita” asioita sitä onkaan tullut kysyttyä ja opetettua. Substantiiveja ja sanaluokkia. Nykyään ei enää voisi eikä siihen olisi aikaakaan, kun yhden kurssin tuntimääräkin on vähentynyt 30:sta kahdeksaantoista. Tunneilla keskitytään ihan perusasioihin ja jonkin verran ammattialojen omiin sanastoihin.

Ennemmin oppikirja kuin tietokone

Ruotsi on perinteisesti ollut aineena pakollinen paha monelle opiskelijalle. Sitä se on Mämmin mukaan edelleen, mutta monesti opiskelijoilla on hänen mukaansa ongelmia ennemmin viitsimisen kuin osaamisen kanssa.

– Kaikki pitäisi saada valmiina heti, eikä jakseta yhtään miettiä itse, se on iso muutos vuosien aikana.

Mämmin tapana onkin kierrellä luokassa ja istahtaa opiskelijoiden viereen pyytämättä auttamaan ja pohtimaan, miten tehtävän saisi tehtyä oikein.

– Parhaat hetket opettajana ovatkin niitä, kun saa jonkun opiskelijan innostumaan tai heikoimmat ylittämään itsensä!

Teknologian kehittyminen on vaikuttanut suuresti myös ruotsinopettajan työhön. Koska nuoret tuijottavat puhelimiaan jatkuvasti, on luonnollista käyttää niitä toisinaan myös opetuksen apuna.

– Välillä voidaan pelata kielitaitoa kehittäviä pelejä tai käyttää sanakirjaa mobiilista. Toisaalta opiskelijat ovat toivoneet tunneille ennemmin paperisia kirjoja kuin tietokoneella tai puhelimella tehtäviä juttuja. Olen myös sitä mieltä, että paperia ja kynää käytettäessä asiat jäävät paremmin päähän kuin vain puhelinta näppäilemällä, Mämmi toteaa.

Vuoden ruotsinopettajien palkitsemisperusteluissa todettiin myös, että tunnustuksen saaneet ovat hyviä motivoimaan opiskelijoita ruotsin opiskelussa. Mämmi naurahtaa kuullessaan tästä.

– No, yritän opettaa, ettei ruotsin kieli ole rakettitiedettä ja kannustan opiskelijoita aktiivisuuteen. Ikävin oppitunti on sellainen, ettei kukaan sano kysyttäessä mitään. Etäopetuksessa se varsinkin korostui, että linjoilla oli hiljaista. Ennemmin eläväisiä opiskelijoita kuin kokonaan mykkä luokka, hän toivoo.