Työikäisillä opiskelijoilla voi olla tarvetta tuelle niin ammatillisissa kuin yhteisten tutkinnon osien opinnoissakin. Joukossa on myös erityisen tuen opiskelijoita, mutta tukea saattaa tarvita kuka vain aikuisena opintojaan suorittava. Osa työikäisistä opiskelijoista tarvitsee vahvistusta opiskeluvalmiuksiinsa, jotkut kaipaavat ennemminkin rinnallakulkijaa ja yleistä tsemppaamista.

Tukea tarvitaan heti opiskelujen alussa, jotta luodaan pohja myös myöhemmälle tuelle. Onkin tärkeää, että aikuisopiskelija tietää läpi opintojensa, kenen puoleen voi kääntyä haastavissa, opiskeluun liittyvissä tilanteissa.

Vieraskielisten opiskelijoiden tuentarpeet kulminoituvat usein opintojen näkökulmasta heikkoon suomen kielen taitoon. Toisinaan tosin juuri kielitaitoon liittyvät haasteet saattavat peittää alleen muita tuentarpeita.

Yleisesti voi todeta, että moni työikäinen opiskelija kokee itseluottamuksensa puutteelliseksi. Heikot digitaidot ovat myös tosiasia joidenkin aikuisopiskelijoiden kohdalla. Näistä kaikista opiskelijat ovat kertoneet niin anonyymisti tehdyissä kyselyissä kuin yksittäisissä ja ryhmämuotoisissa kohtaamisissa ja haastatteluissa. Myös opetus- ja ohjaushenkilöstö on usein tunnistanut juuri nämä tuentarpeet.

Käytännön tekoja

Jatkuvan oppimisen hankkeessa meillä on ollut mahdollisuus kokeilla ja kehittää erilaisia tukimuotoja työikäisten opiskelijoiden opintojen edistämiseksi.

Avoin tukipaja tarjosi syksyllä 2021 aikuisopiskelijoille lähes viikoittaisen mahdollisuuden saada tukea niin yksittäisiin tehtäviin, verkkokurssien suorittamiseen kuin laajemmin oman opintotilanteensa hahmottamiseen.

Muutamien enemmän tukea tarvitsevien työikäisten opiskelijoiden kanssa on kokeiltu yksilöohjausta – kasvokkain, etäyhteyksin ja puhelimitse. Tällainen tukimuoto on luonnollisesti työllistävä, mutta yksittäisten aikuisopiskelijoiden kohdalla myös erittäin tehokas. Tietyin väliajoin soittava opettaja tai seuraavalle viikolle sovittu tapaaminen viestii kiinnostuksesta opiskelijan tilannetta kohtaan ja sitouttaa eittämättä opiskelijaakin omiin opintoihinsa.

Vieraskielisille opiskelijoille on järjestetty suomen kielessä niin pienryhmä- kuin samanaikaisopetustakin, jotka molemmat ovat niihin osallistuneiden opiskelijoiden mukaan tukeneet ammatillisissa opinnoissa pärjäämistä. Tutuiksi tulleet opiskelijat ovat myös oma-aloitteisesti hakeutuneet yksilöllisemmän ohjauksen piiriin ja saaneet toivomiaan neuvoja suomen kielen taitonsa kehittämiseksi.

Myös työikäinen opiskelija voi tarvita tukea

Aikuisopiskelijoihin liitetään helposti oletuksia itseohjautuvuudesta sekä tuentarpeiden vähäisyydestä. Monen kohdalla näin voikin olla, mutta ei suinkaan kaikkien. Työikäisillä opiskelijoilla voi olla aivan samanlaisia opiskeluun liittyviä haasteita kuin nuorilla. Aikuisille on lisäksi ehtinyt kertyä nuoria enemmän kokemuksia opiskelusta ja itsestään opiskelijana – eivätkä kaikki kokemukset ole yksinomaan positiivisia.

On ollut hienoa huomata, että Ammattiopisto Tavastiassa tehdään jo paljon työikäisten opiskelijoiden tukemiseksi opinnoissa. Opetus- ja ohjaushenkilöstö on ollut ilahduttavan kiinnostunut kehittämään aikuisopiskelijoiden tukitoimia – olipa kyse sitten vieraskielisistä tai suomea äidinkielenään käyttävistä opiskelijoista.

Kirjoittajat: Leena Niemi-Ruuskanen ja Susanna Aromaa

Kirjoittajat työskentelevät tänä lukuvuonna Ammattiopisto Tavastian jatkuvan oppimisen hankkeessa (OKM:n rahoittama erityisavustus jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen). Yksi kummankin työnkuvaan keskeisesti liittyvä seikka on ollut työikäisten opiskelijoiden tuentarpeiden kartoitus sekä tukitoimien kehittäminen. Siinä missä Susanna on keskittynyt pääosin suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden tuentarpeisiin, on Leenan työ kohdentunut erityisesti vieraskielisiin opiskelijoihin.

Leena Niemi-Ruuskanen

Leena Niemi-Ruuskanen työskentelee Ammattiopisto Tavastian jatkuvan oppimisen hankkeessa.