Tavastian kudonnan opinnoissa panostetaan tekemisen ohella erilaisien materiaalien, aikakausien ja tyylisuuntauksien tuntemukseen. Perinteisten taitojen vaaliminen osoittautuu tärkeäksi erityisesti silloin, kun täytyy korjata tai entisöidä jotain vanhaa ja historiallista.

Taideteollisuusalan opinnot ovat kukoistava pesäpaikka luoville projekteille. Ammattiopisto Tavastian Wetterhoff-koulutuksen kudonnan opiskelijat pääsevät opinnoissaan oppimaan perinteisiä käsityötaitoja ja perehtymään eri aikakausien suuntauksiin ja tekniikoihin. Viime vuosina Tavastian kudonnan opiskelijat ovat päässeet osallistumaan moniin historiaa huokuviin projekteihin ja valmistamaan eri aikakausien kankaita.

Syyskuussa 2020 taideteollisuusalan opiskelijat Minna Matikainen, Viktoria Rebane ja Karoliina Roos-Santos osallistuivat projektiin, jossa valmistettiin 1800- ja 1900-lukujen tekstiilejä. Projektiin kuului käynti Kansallismuseon Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa.

– Olimme kolmen Taideteollisuusalan ammattitutkinto-opiskelijamme kanssa keskuksessa tutkimassa 1800–1900 luvun tekstiilejä. Valitsimme valtavan hienosta kokoelmasta kolme kangasmallia toteutettavaksi tuolta aikakaudelta, lehtori Marita Pennanen kertoo.

Opiskelijat tekivät kankaille rakenteet, tilasivat mahdollisimman alkuperäiset materiaalit ja kutoivat kolmea erilaista kangasta näyttelyyn. Kankaat pääsivät esille Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn, joka kertoo Tampereen teollisuuden 200-vuotisesta historiasta.

Tarmoa riittää haastaviinkin projekteihin

Myös kuluneena ja edellisenä vuonna on päästy työskentelemään ainutlaatuisten projektien parissa. Viime keväänä ammattiopistolle saapui erikoinen pyyntö. Osaisiko joku kutoa 1960-luvun auton penkkeihin alkuperäisen tyyliset kankaat? Auton omistajat olivat jo jonkin aikaa etsineet kankaalle tekijää ja olivat lopulta päättäneet kääntyä alan oppilaitoksen puoleen.

Opiskelija Tarja Siik tarttui haasteeseen ja teki näyttötyönä Peugeot 403 -henkilöautoon mallien mukaiset istuimien verhoilukankaat tuhoutuneiden tilalle. Täsmälliset väriyhdistelmät löytyivät värjäämön reseptikansioista, vuoden 1964 muotiväreistä. Siik värjäsi itse langat ja kutoi kankaat, ja penkkien päällystäminen ja viimeistely hoidettiin tarvasjokelaisessa verhoomossa.

Uusin perinteikkyyttä ja historian havinaa huokuva yhteistyöpyyntö vastaanotettiin keväällä 2024, kun ammattiopistoon otti yhteyttä Kansallismuseon tekstiilikonservaattori, joka kyseli mahdollisuutta teettää museokohteeseen verhot oppilaitostyönä. Kotkassa olevaan Langinkosken keisarilliseen huvimajaan oli kudottu alkuperäiset pellavaverhot 1800-luvulla Wetterhoffin työkoulussa ja puuvillaiset verhot vuonna 1966 samassa oppilaitoksessa, silloiselta nimeltään Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopisto. Nyt museokohteeseen toivottiin alkuperäisten kaltaisia pellavaverhoja, ja haaste annettiin Tavastian Wetterhoff-koulutuksen opiskelijoille.

Uuteen projektiin tartuttiin suurella mielenkiinnolla. Tavastian opiskelijat tekevät näyttötyönä alkuperäisten tekstiilien esinetutkimuksen perusteella rakenteet ja tarvittavat kokeilut. Koska verhokankaan metrimäärä on liian suuri kouluolosuhteissa valmistettavaksi, kutoo Tavastiasta valmistunut kutomoyrittäjä verhoihin tarvittavat 100 metriä kangasta.

Yhteistyöprojektit ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella monialaista yhteistyötä – taitoa, joka on käsityöalalla korvaamaton. Tavastian käsityöalojen koulutuksessa panostetaan tekemisen ohella eri materiaalien, tyylisuuntauksien ja aikakausien tuntemukseen. Tulevat käsityötaiteen mestarit syntyvätkin kokeilemisen, yhteistyön ja ennen kaikkea harjoittelun kautta.

Lue lisää Tavastian käsityöalojen koulutuksista: Kätevä-koulutus Tavastia