OPVA haltuun -hanke on loppusuoralla, mutta olemme mukana jatkoajassa vappuun asti. OPVA-opintojen ilosanoma on nyt tämän hankkeen myötä levinnyt meillä aika monelle osastolle. Meillä on ollut useita eri toimijoita tässä hankkeessa ja verkostossa on kehitetty materiaalia paljon.

Verkostossa on luotu OPVA-kampus, joka tulee sijaitsemaan AOE.fi-sivustolla. Siellä on materiaalia koulutuksen järjestäjille ja opettajille. Keväällä 2024 OPVA-kampus aukeaa ja sitä esitellään meillä ainakin Peda-messuilla 20.3.2024.

OPVA-opintojen avulla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia opiskella tutkinto. Tuen tarpeita voi olla ihan perustaidoissa, kuten lukeminen ja kirjoittaminen, yleiset opiskeluvalmiudet, eli miten opiskellaan ammatillisessa oppilaitoksessa, mitä opiskelijan itse täytyy tehdä ja minkälaisia asioita opiskelijan pitää osata, millaisia erilaisia ohjelmia opiskelijan pitää osata tai millaisia olisivat hyvät opiskelutekniikat, jotta opiskelu sujuisi. Lisäksi OPVA-opinnoilla voi vahvistaa jaksamista ja arjen hallintaa, opiskelijan minäpystyvyyttä ja itsetuntemusta.

Tavastiassahan on jo pitkään järjestetty OPVA-opintoja, mutta hankkeen myötä on saatu hyviä erilaisia toteutusmalleja ja -ideoita eri oppilaitoksista. Meidän toteutusmallejamme on benchmarkattu ja esitelty myös laajasti. Erityistä huomiota ovat saaneet esimerkiksi Taru Vierimaan ja Tiia Mäkisen Työelämävalmiudet-OPVA-paja, jossa vahvistetaan työelämään ja työnhakuun liittyviä asioita pienessä ryhmässä. OTE-pajan kaltaista mallia toteutetaan Saimaan ammattiopistossa, mutta mallit ovat kuitenkin erilaiset. OTE-pajan malli vahvistaa joustavasti opiskelijoiden jaksamista ja itsetuntemusta on herättänyt kiinnostusta. Lisäksi matematiikan perusvalmiuksien vahvistamisessa on kiinnostuttu matikan opettajan Marika Himasen kehittämistä Amispalleroista, joiden avulla on helppo edetä matematiikan taidoissa eteenpäin.

OPVA-hankkeessa saatuja ideoita levitetään erilaisissa koulutuksissa ensi vuonna. Helmikuussa esimerkiksi logistiikan opettajat ja ohjaajat osallistuvat suomen kielen opettajien, Outi Stenholm ja Katariina Miettinen, työpajaan, jossa harjoitellaan kielitietoisuutta opetus- ja ohjaustyössä.

Erityistä tukea ja OPVA-opintoja voi tehdä samaan aikaan ja OPVA-opintojen aikana voikin tulla ilmi, että tuen tarve on laajempi ja tarvitaan yksilöllisempää erityistä tukea. Pidemmissä OPVA-toteutuksissa, kuten meillä hoiva-avustajien sekä ravintola- ja cateringalan OPVA-ryhmissä on hyvä havainnoida opiskelijoiden oppimista ja edistymistä. Vieraskielisen opiskelijan oppimisen haasteita on vaikea tunnistaa, kun kielitaito on vasta kehittymässä. Siksi OPVA-opinnoissa on mahdollisuus rauhassa vahvistaa taitoja ja keskittyä myös oppimisen mahdollisiin esteisiin.

Hankkeessa on myös pohdittu sitä, miten OPVAa järjestetään ja miten sitä toteutetaan. Mitä koulutuksen järjestäjän pitää ottaa huomioon ja miten OPVA suunnitellaan niin, että se on mahdollisimman hyödyllistä ja tehokasta. OPVAn rahoitus on ollut koko ajan kuuma peruna, ja siihen on varmasti tulossa uudistuksia. Vaikka rahoitus ei tällä hetkellä ole toiveidemme mukainen, on syytä pohtia, mitä maksaa opiskelija, jonka opinnot eivät etene. Sosiaalisesti kestävää on pitää kiinni kaikista opiskelijoista ja tukea heitä niin, että he saavat suoritettua tutkinnon osia. Hankkeen aikana on tutkittu OPVAn vaikuttavuutta ja todettu, että opiskelijat, jotka eivät ole saaneet OPVA-opintojen avulla tukea opintoihinsa, helpommin keskeyttävät opinnot eivätkä pääse eteenpäin. Eli oikein ajoitetut OPVA-opinnot hyödyttävät opiskelijaa ja lisäävät yleistä hyvinvointia.

OPVAn päätösseminaarissa Turussa meitä oli mukana monta. Kuvassa vasemmalta Tia Ekholm, Tiia Mäkinen, Mia Parkkari, Taru Vierimaa ja Elina Jalli. Kuvasta puuttuu mukana olleet Katariina Mäkinen, Tanja Hannolainen ja Janne Hakala sekä Marika Himanen.

Tekstin kirjoittaja on oppimisen tuen koordinaattori Elina Jalli