Jos jokin juttu ei tosissaan tunnu omalta, usein kannattaa vaihtaa suuntaa. Niin teki myös Juuso Tuominen, joka päätti lopettaa lukion kesken ensimmäisen opiskeluvuoden ja hakea sittenkin opiskelemaan liiketaloutta Ammattiopisto Tavastiaan.
Juuson keskiarvo oli yläkoulun jälkeen noin 8,5, joten hän ajatteli, että lukioon olisi mahdollista päästä ja sieltä saisi hyvän pohjan jatko-opintoja ajatellen.
– Peruskoulun loputtua ihminen on vielä todella nuori päättämään mitä haluaa tehdä työelämässä tai mikä ala on se oikea. Keskiarvo ohjasi minua siis lukion suuntaan, vaikka merkonomiopinnot olivat käyneet mielessä jo ysiluokalla, Juuso kertoo.
Juuso haki ja pääsi Hämeenlinnan lyseon lukion luovan yrittäjyyden linjalle, koska yrittäjyys oli aina kiinnostanut häntä sen tarjoamien mahdollisuuksien takia. Lukion yleissivistävyys, joka monesti mielletään hyväksi asiaksi, oli kuitenkin Juuson mielestä se epäkiinnostava juttu.
– Laajat yleissivistävät opinnot eivät tuoneet minulle kipinää eikä motivaatiota opintoihin. Koin, että pelkkä perinteinen teorian opiskelu ei sovi itselleni eivätkä aineet oikein kiinnostaneet. Kaupallinen ala kiinnosti kuitenkin enemmän, ja lisäksi minulla oli haasteita kielten opiskelussa, hän muistelee.
Juuso teki päätöksen lukion lopettamisesta kesken lukuvuoden ilman varmuutta jatko-opinto- tai työpaikasta.
– Otin riskin, ja tulevaisuuden kannalta se osoittautui oikeaksi valinnaksi, vaikka lukion opinto-ohjaaja yrittikin saada pidettyä minut lukiossa. En halunnut kuitenkaan jatkaa, vaan kerätä työkokemusta, kunnes pääsisin jatkamaan opintoja, Juuso toteaa.
Uudelleen yhteishakuun
Juuso otti yhteyttä Ammattiopisto Tavastiaan ja tiedusteli mahdollisuutta päästä mukaan liiketalouden opintoihin kesken lukuvuoden.
– Se ei ollut mahdollista, koska opinnot ammattikoulussa olivat edenneet jo niin paljon, että minulla olisi ollut kirittävää liikaa. Hain siis vuotta nuorempien kanssa seuraavassa yhteishaussa opiskelemaan merkonomiksi.
– Merkonomiopinnot olivat luontainen valinta, sillä olen kasvanut ympäristössä, jossa kaupallinen ala on ollut läsnä ja minulla oli tuttuja, jotka olivat opiskelleet alalla. Lisäksi minua kiinnosti alan monipuoliset uramahdollisuudet, jotka tosin ymmärsin vielä paremmin myöhemmässä vaiheessa.
Kevään ja kesän aikana Juuso teki töitä päivittäistavarakaupassa, kunnes opinnot alkoivat. Hän kokee, että työkokemuksen kartuttamisesta tuolloin on ollut hänelle enemmän hyötyä kuin siitä, että olisi kitkutellut lukiossa koko ensimmäisen vuoden.
– Se mahdollisti rahallisen tuen arkeen ja työelämässä saatujen oppien avulla pärjäsin merkonomiopinnoissa helpommin.
Opintojensa alussa Juuso olisi ollut kiinnostunut oppisopimuksesta, mutta yrityksistä huolimatta oppisopimuspaikkaa ei löytynyt.
– Ensimmäisen luokan alussa olin yhteydessä noin 5–8 yritykseen oppisopimuksesta, mutta yritykset eivät olleet kiinnostuneita lähtemään mukaan. En tiedä sitten, oliko kyse yritysten tietämättömyydestä vai jostain muusta. Mielestäni oppisopimus pitäisi saada paremmin työnantajien tietoisuuteen, sillä työnhaku- ja työkokemuksen kartuttaminen ovat tärkeitä asioita nuorille oppia, Juuso painottaa.
Merkonomista tradenomiksi
Juuso valmistui Tavastiasta 2021. Merkonomiopintoihin hän oli pääasiassa tyytyväinen, mutta kehittämisideoitakin kunnianhimoisella ja ahkeralla nuorella miehellä on.
– Opinnot olivat mielenkiintoisia ja koulutus on monipuolinen työelämään jalkautumista tukien. Itse suoritin joustavasti myynnin sekä taloushallinnon opintopolut, jotta maksimoin monipuolisen osaamiseni työelämää ajatellen. Oppimisympäristö, opettajat sekä luokkatoverit antoivat hyvät puitteet tutkinnon suorittamiseen, Juuso kiittelee.
– Yksilölliseen ohjaamiseen ja tutkinnon joustavuuteen kaipaisin ehkä vielä parempia työkaluja, jotta jokaiselle oppilaalle voisi oikeasti taata parhaan mahdollisen opintopolun ja esimerkiksi nopeammat etenemismahdollisuudet koulutuksessa.
Parhaillaan Juuso opiskelee HAMK:issa liiketaloutta. Tradenomiopintoihin hän pääsi suoraan papereilla.
– Merkityksellistä hakuvaiheessa oli se, että olin ymmärtänyt jo ammattikoulun ensimmäisen vuosiluokan jälkeen, että kannattaa panostaa alusta alkaen opintoihin. Siten myöhemmin voisi olla mahdollista hakea suoraan jatko-opintoihin ilman pääsykokeita, niin kuin sitten kävikin.
Juuso kokee, että merkonomiopinnot ovat antaneet hyvän pohjan opinnoille ammattikorkeakoulussa.
– Esimerkiksi ammattikoulussa käydyt taloushallinnon kurssit antavat todella hyvän pohjan osaamisen kehittämiselle. Opinnot vaikeusasteeltaan eivät ole olleet haastavia, oletin paljon enemmän. Tradenomiopinnot ovat olleet pitkälti ryhmätyöskentelyä, joka juontaa juurensa nykypäivän työelämän työskentelytavoista. Lisäksi ammattikoulun opinnot vastaavat joiltakin osin samankaltaista oppimisympäristöä kuin ammattikorkeassa on käytössä, mikä auttoi ainakin itseä nopeaan sopeutumiseen uudessa ympäristössä.
Juuso toivoo, että korkeakoulumaailmaa tehtäisiin entistä enemmän tutuksi nuorille kertomalla oikeasta opiskelujen arjesta.
– Silloin kynnys hakea korkeakouluun madaltuisi varmasti, hän uskoo.
Kaikki työ kannattaa
Parhaillaan Juuso on töissä opintojen ohella isännöintiyrityksessä työskennellen asunto-osakeyhtiöiden ja asuntojen vuokrauksiin liittyen taloushallintoasioiden parissa.
– Tavoitteena suorittaa loppuun meneillään oleva tradenomiopinnot, jonka jälkeen ajattelin kehittää osaamista työelämäpuolella. Tulevaisuudessa tavoitteenani on hakea jatko-opintoihin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai maisteriopintoihin alallani, mutta aika näyttää, kun on oikea aika hakea taas opiskelemaan.
Merkonomiopintoja Juuso suosittelee alasta kiinnostuneille ja erityisen hyvänä asiana hän näkee sen, että opinnot tarjoavat laajat työllistymismahdollisuudet ja väylän yhdistää teoria ja käytäntö helposti.
– Vinkkinä opiskelijoille antaisin, että jokainen työ kannattaa ottaa mahdollisuutena, vaikka kyse olisikin ”vain” koulun harjoittelujaksosta. Se voi usein poikia myöhemmässä tilanteessa työmahdollisuuksia, kontakteja tai suosittelijoita ja ennen kaikkea tärkeää työkokemusta. Kaikilla näillä asioilla on vaikutus työelämässä menestymiseen.
Sivua päivitetty 29.3.2023 kello 09.37