Suomen Punaisen Ristin Rasisminvastaista viikkoa vietetään 20.3.–26.3. Yhdessä opettaja Liisa Turtiaisen TUVA-ryhmän ja Kati Paulinin hoiva-avustajaopiskelijoiden kanssa pohdimme muun muassa sitä, mitä rasismi on ja mitä sille voisi tehdä. Keskustelua johti monikulttuurisuuskoordinaattori Tiina Alhainen.
Ammattiopisto Tavastian työvoimapoliittisessa TUVA-koulutuksessa on opiskelijoita monesta eri maasta: Eritreasta, Etelä-Sudanista, Kongosta, Syyriasta ja Irakista. He kaikki valmistautuvat tutkintokoulutukseen tai työelämään opettelemalla niissä tarvittavia taitoja. Ryhmän opiskelijat kertovat haluavansa jatkossa opiskelemaan esimerkiksi hoiva-avustajaksi, kone- ja tuotantotekniikkaa ja kampaajaksi.
Hoiva-avustajaryhmässä on opiskelijoita, jotka ovat olleet Suomessa pidempään, ja he ovat olleet mukana myös työelämässä. Hoiva-avustaja-ryhmässä on opiskelijoita muun muassa Turkista, Venäjältä, Afganistanista, Iranista, Somaliasta, Filippiineiltä, Thaimaasta, Ruandasta, Etiopiasta ja Etelä-Afrikasta.
Mitä rasismi on ja miten se näkyy?
Vastausta ei heti saada, sillä ryhmäläiset haluavat kertoa, että Tavastiassa rasismia on hyvin vähän, suurin osa ei ole kokenut sitä ollenkaan. Molemmissa ryhmissä Tavastia saa siis kiitettävän arvosanan maahanmuuttajien kohtelusta. Erityisesti aikuiset opiskelijat ja henkilökunta koettiin erittäin ystävällisiksi ja auttavaisiksi. Nuorten kohdalla ikävää käytöstä oli koettu, mutta enemmänkin vapaa-ajalla: busseissa, ravintolassa tai kohdatessa kaupungilla.
– Tilanne on Suomessa tosi paljon parantunut, rasismia on ollut aiemmin enemmän, vuodesta 1998 Suomessa ollut opiskelija kertoo.
Rasismia kuitenkin edelleen on, ja se näkyy maahanmuuttajien arjessa.
– On helppo olla omien ja tuttujen kanssa, mutta kun toinen on erilainen, vihataan ja pelätään, ei haluta olla heidän kanssaan, eräs opiskelija kuvailee rasismia.
– Puhutaan pahaa, on väkivaltaa, huudetaan perään n-sanaa perään tai nauretaan, kun ei osata suomea, autosta näytetään keskisormea.
– On syrjintää, kiusaamista, nähdään vain väri. Laitetaan samaan lokeroon kaikki.
Myös pienillä eleillä ja sulkemalla pois voi osoittaa syrjintää, ja se tuntuu toisesta pahalta, vaikka hän ei sitä näyttäisikään. Usein rasismi on ajattelemattomuutta ja tietämättömyyttä, joka johtuu ennakkoluuloista, mutta pahimmillaan se on suunniteltua ja valittua käytöstä.
Tilastojen mukaan Suomessa kokevat eniten rasismia ne, joilla tumma iho. Rasismia kohtaavat enemmän miehet kuin naiset. Ryhmän tarkastelemassa tilastossa ei näy Ukrainan sodan vaikutukset, eikä siis se, miten venäläiset kokevat tilanteen tällä hetkellä Suomessa, mutta sota on varmasti vaikuttanut asenteisiin venäläisiä kohtaan.
Tärkeintä on puhua
Mitä sitten pitää tehdä, jos kohtaa rasismia? Moni ei uskalla tehdä tilanteessa mitään, ettei tulisi vielä isompia ongelmia.
– Yleensä vain katson. Olen myös yrittänyt keskustella ja kysyä, miksi puhut minulle noin?
– On tärkeää puhua asiasta ja hyvä jos jaksat itse keskustella ja puuttua. On kuitenkin tärkeää kertoa siitä muille. Jokaisella on oikeus olla turvassa. Valitse henkilö, johon luotat, puhu opettajalle, kuraattorille tai muulle luotettavalle henkilölle. Tärkeintä on, että et jää yksin asian kanssa itkemään kotiin, Tiina Alhainen korostaa.
Miten asiaan puututaan?
– Sitten keskustellaan tekijän kanssa ja yleensä hän vasta siinä kohta aidosti ymmärtää, että on tehnyt väärin. Usein on kyse siitä, ettei ole edes ymmärretty, että kyseessä on vakava asia. Erityisesti nuoret eivät aina ajattele mitä tekevät, mutta sitten kun sanotaan, ymmärretään ja pyydetään anteeksi, Alhainen kertoo.
Ryhmissä keskustellaan myös siitä, mitä tehdä, jos opettaja käyttäytyy rasistisesti.
– Silloin esimies puhuu hänen kanssaan. Ensin keskustellaan työntekijän kanssa, sitten annetaan varoitus ja jos toiminta ei muutu, voidaan työntekijä lopulta jopa irtisanoa. Se on vakava asia työelämässä. Ja se koskee meitä kaikkia, että rasismi on rikos, Alhainen sanoo.
Mutta onko se rasismia, että maahanmuuttajat opiskelevat omassa ryhmässään, kysyy eräs hoiva-avustajaryhmän opiskelija. Miksi maahanmuuttajat ovat kaikki samassa, koska he oppisivat paremmin suomalaisten kanssa?
– Monenlaista on kokeiltu, emmekä tiedä aina, mikä on paras tapa. Mutta aiemmin, kun maahanmuuttajat laitettiin samaan ryhmään suomalaisten kanssa, tuli keskeytyksiä, ei pärjätty, opetus oli liian nopeatahtista. Tilanne oli opettajalle haastava. Maahanmuuttajia halutaan auttaa ja tukea, ja se onnistuu paremmin omissa ryhmissä, Alhainen selittää.
Työpajan tuloksia
Maahanmuuttajat pohtivat pienryhmissä, miten voimme Tavastiassa parantaa yhdenvertaisuutta ja vähentää rasismia.
- Tehdään yhdessä asioita koulussa, urheilua, pajat, retket. Lisää vuorovaikutusta.
- Yhdistetään opiskeluryhmät monikulttuurisesti.
- Konkreettinen apu pulmiin tärkeää, silloin pääsee eteenpäin.
- Muualta tulevat voisivat haluta enemmän sulautua Suomeen.
- Henkilökunnan apu arjen pulmiin tärkeä, vaikea byrokratia Suomessa.
- Vapaamuotoiset tilaisuudet, joissa jutellaan ja tutustutaan.
- Myös oma kulttuuri voi estää tutustumista – ymmärrystä lisää, tasa-arvoa.
- Ota rohkeasti kontaktia itse suomalaisiin.
- Ei tarvitse paljon tehdä, asiat on hyvin.
- Maahanmuuttajien kielitaito tärkeä kehittää.
- Maahanmuuttajien pitää olla töissä ja tavata suomalaisia, silloin ollaan tasa-arvoisia suomalaisten kanssa. Ei ole hyvä, että maahanmuuttajat istuu kotona, suomalaiset on silloin vihaisia. Kun on töissä, saa kavereita.
- Alussa kaikki tarvitsevat tulkkia.
- On paljon opiskelijoita, jotka eivät pääse kouluun. Ei ole koulupaikkoja. Hämeenlinnassa on vain yksi koulu, Tavastia, joka ottaa maahanmuuttajia. Haluan pysyä Hämeenlinnassa. Opiskelupaikkoja pitäisi olla enemmän.
- Työhaastattelu on vaikea, jännittää ja pelottaa kovasti. Työpaikan saaminen on hyvin vaikeaa.
- Lisätään eri kulttuurien opetusta (myös suomalaisen kulttuurin), jotta saadaan ymmärrystä toistemme erilaisista tavoista ja tottumuksista.
- Myös tauoilla olisi mukava päästä keskustelemaan suomeksi – sen eteen voi myös tehdä itse paljon, ja mennä vain rohkeasti juttelemaan.
- Tavastiassa on hyvä olla, ryhmäläiset eivät olleet kokeneet rasismia koululla.
- Itse rohkeasti puhumaan ja yrittää olla sosiaalinen, moikkaa ja toivottelee huomenet sitkeästi.
- Yrittää huumorilla suhtautua: ”Kiitos ymmärsin, mutta ajattele vähän.”
- Molemmin puolin, kun tunnetaan kulttuurit, niin asiat helpottuvat.
- Lisätä ymmärrystä, että kieliongelma on eri asia kuin olla tyhmä.
- On hyvä, että keskustellaan rasismista. Hyvä, kun tulitte.
- Ryhmissä olisi hyvä olla suomalaisia, mutta ei vain 1-2 maahanmuuttajaa. Hyvä olisi olla puoliksi. Opiskelijalle on vaikeaa, jos osaa suomea, mutta muut ei osaa.
- Tukiopetus on tärkeää, opettaja jää auttamaan koulupäivän jälkeen.
- Työpaikka on vaikea löytää. Onko rasismia, kun maahanmuuttaja ei saa työtä?
- Työssä suomalaiset työkaverit käyttäytyvät rumasti (siivoustyöt, sairaalan keittiö). Pienipalkkaiset työt on pahimpia. Kun opettaja tai pomo tulee, hymyillään ja kaikki on hyvin. Kun hän menee pois, ruma puhe jatkuu.
- Rasismia on paljon muissa kulttuureissa esimerkiksi etnisten ryhmien ja uskonnollisten ryhmien välillä.
Rasisminvastainen viikko
Rasisminvastainen viikko 20.–26.3. haastaa kaikki toimimaan rasismia vastaan! Tänä vuonna syvennytään erityisesti työelämän rasismiin. Joka vuosi maaliskuussa järjestettävän viikon aikana Punainen Risti kannustaa tunnistamaan rasismia ja syrjintää. Rasismin vastustaminen ja antirasismi kuuluu meille kaikille – ja jatkuu vuoden jokaisena päivänä. Teema näkyy myös Tavastiassa ja tämä juttu on osa rasismin vastaista viikkoa.
Lue lisää muun muassa siitä, miten voit osallistua itse rasisminvastaisen viikon viettämiseen.
Rasisminvastainen viikko – Punainen Risti
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana, naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvojana. Tehtäviin sisältyy lisäksi ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen.
Kirjoittaja Jenni Manninen on Koulutuskuntayhtymä Tavastian viestintä- ja markkinointipäällikkö. Hän vietti yhden aamupäivän tutustumassa maahanmuuttajien koulutukseen niin kutsutussa PomoTETissä, joka on Tavastian tapa tutustuttaa henkilöstöä toistensa töihin.
Sivua päivitetty 22.3.2023 kello 08.01