Ammattiopisto Tavastia tukee opiskelijoidensa opintojen etenemistä monin tavoin. Tuen tarpeet ovat yksilöllisiä ja syyt siihen hyvin vaihtelevia. Opiskelijat saattavat tarvita tukea esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä, käyttäytymisen haasteissa, yleisessä jaksamisessa, sairauden tai vamman aiheuttamien rajoitusten takia sekä elämänhallinnallisissa pulmissa.
Tavastiassa opiskelijoiden tukemisen kokonaisuudesta vastaa oppimisen tuen koordinaattori Elina Jalli. Oppimisen tuki sisältää erityisen tuen ja OPVA:n eli opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot. Erityisen tuen antamisesta tehdään aina päätös, ja tuen keinoja ovat muun muassa yksilö- ja pienryhmäopetus tai apuvälineiden käyttö. OPVA-opinnot puolestaan suunnitellaan niin, että opiskelija saa omiin tarpeisiinsa perustuvaa osaamista. OPVA-opinnot voivat olla esimerkiksi suomen kielen, matematiikan, tieto- ja viestintätekniikan taitojen tai työelämävalmiuksien vahvistamista.
Jallin työhön kuuluu Tavastian opiskelijoiden tukitoimien selvittäminen, organisointi ja kehittäminen.
– Kaikkia opiskelijoita voidaan tukea, ja tavoitteena on aina löytää kullekin opiskelijalle sellainen tuki, jota hän tarvitsee. Opiskelijatuntemus on hyvin tärkeää. Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi opeteltavien asioiden pilkkominen pienempiin osiin, lisäajan antaminen työtehtävissä sekä selkeiden ohjeiden antaminen yksi kerrallaan, Jalli kertoo.
Jallin mukaan Ammattiopisto Tavastiassa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana juuri muuttunut. Selkeää kasvua on sen sijaan näkynyt mielenterveyden ongelmien ja erilaisten toiminnan ohjauksen ongelmien vuoksi tarvittavassa tuessa.
– Myös lisääntynyt maahanmuutto on lisännyt tuen tarvetta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa on hyvä olla tietoinen omasta kielen käytöstään ohjaustilanteessa ja pyrkiä olemaan selkeä ja johdonmukainen. Tärkeää on myös selvittää, onko maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla oppimisvaikeus hidastamassa uuden oppimista, painottaa Jalli.
Positiivisen kautta VALMAplussassa
Tukitoimia suunnitellessa on tärkeää ennakoida opiskelijan toimintakykyä, eli valita opiskelijalle sellaisia tehtäviä, joissa syntyy onnistumisen kokemuksia ja joissa opiskelija pääsee käyttämään vahvuuksiaan.
Samaa periaatetta käytetään myös VALMAplus-ryhmässä. VALMAplus on suunnattu pääasiassa peruskoulun suorittaneille nuorille, joilla on vaikeuksia selviytyä perusasioista, kuten aamulla kouluun lähtemisestä. Tavoitteena opiskelijoilla on suorittaa 60 osaamispistettä, jonka myötä opiskelija saisi lisäpisteitä hakiessaan ammatilliseen perustutkintoon. Erityisopettaja Hanna Pietilä opettaa Ammattiopisto Tavastian opiskelijoita Kiipulan erityisammattiopiston kanssa yhteisessä VALMAplus-ryhmässä.
– Meidän tavoitteena normaalioloissa on saada nuori tänne paikan päälle ja innostumaan asioista. Opiskelijoilla voi kuitenkin olla monenlaisia ongelmia liittyen esimerkiksi mielenterveyteen, syömiseen tai ahdistukseen. Moni ei välttämättä ole pystynyt käymään peruskouluakaan luokassa ja paikallaan istuminen ahdistaa, joten pyrimme usein jalkautumaan esimerkiksi metsään ja luontoon, Pietilä kertoo.
– Luonnossa kävellessä nuoreen saa usein helpommin kontaktin, kun voi kulkea rinnalla ja jutella, eikä asioista tarvitse vääntää. Samalla tulee opittua monia asioita.
VALMAplus-ryhmässä opinnoissa ei käytetä kirjoja, ja jokainen oppilas etenee omaa tahtiaan. Menetelmät ovat usein toiminnallisia juuri keskittymishäiriöiden takia.
– Matikkaa voidaan opiskella esimerkiksi netistä tai jostakin sovelluksesta. Digitaalisuutta käytetään paljon hyödyksi, sillä monella ei pysy kynä kädessä kuin maksimissaan puoli tuntia, Pietilä valottaa.
– Oppilailla on myös Instagram-tilit, joihin he ottavat kuvia ja kertovat kuvatekstissä mitä oppivat ja mitä jäi mieleen. Samalla harjoitellaan myös isoja alkukirjaimia ja pisteitä.
VALMAplussaan kuuluu myös työelämätaitojen harjoittelu, ja opiskelijat ovatkin opettajiensa kanssa olleet tutustumassa työelämään esimerkiksi kaupoissa, varastoissa, hevostallilla ja hotellissa (toim.huom. ennen koronaa).
– Ne, ketkä eivät jaksa istua paikallaan, tekevät töitä. Näiden tutustumiskeikkojen kautta opiskelijoita on päässyt myös palkkatöihin, Pietilä iloitsee.
VALMAplus-ryhmän jäsenille tärkeä työkalu on myös purkillinen nappeja. Oppilas voi saada napin, jos on esimerkiksi käyttäytynyt hyvin ja hoitanut asiansa kunnolla. Napit ovat opiskelijoille tärkeitä.
– Opiskelija saattaa kysyä, että saako tästä napin. Monelle positiivisen palautteen vastaanottaminen julkisesti on kuitenkin vaikeaa, sillä saattaa olla, ettei sitä juuri ole saanut. Yksikin oppilas kiroili ja kertoi, ettei yläasteella koskaan sanottu mitään hyvää. Opettajana minun täytyy pitää huoli, että kiitän ja annan opiskelijalle positiivista palautetta, Hanna Pietilä painottaa.
Psykologit tarjoavat keskusteluapua
Tukea opiskelijoille tarjoavat tarvittaessa myös Koulutuskuntayhtymä Tavastian psykologit Virpi Seppälä ja Erika Hämäläinen. Opiskeluhuollon psykologin pakeille pääsee koulun terveydenhoitajan, kuraattorin tai erityisopettajan kautta ajanvarauksella.
– Tyypillisesti opiskelijat kaipaavat apua mielialaoireiluunsa, esimerkiksi masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Opiskelija voi myös kärsiä liiallisesta esiintymisjännityksestä, paniikkioireilusta ja erilaisista toimintakykyä haittaavista peloista, joihin kaivataan helpotusta, Seppälä ja Hämäläinen kertovat.
Opiskeluun ja oppimiseen liittyvät vaikeudet voivat nousta aiempaa häiritsevämmin esiin nuoruusiässä ja toisen asteen opinnoissa.
– Opiskelu vaatii itseohjautuvuutta ja laajojen tietokokonaisuuksien omaksumista. Keskittymisvaikeudet ja toiminnan ohjauksen haasteet voivat korostua opiskeluun liittyvien vaatimusten kasvaessa. Teemme tarvittaessa oppimisvalmiuksien tutkimuksia, joiden pohjalta opiskelijaa voidaan tukea kohdennetummin. Hyvät opiskelutaidot ja -tekniikat auttavat opiskelijaa saamaan paremmin kykykapasiteettinsa käyttöön.
Psykologit toimivat myös ennaltaehkäisevästi ja pitävät esimerkiksi oppitunteja stressinsäätelystä. Pääasiallinen keino auttaa opiskelijaa on kuitenkin keskusteleminen.
– Kartoitamme opiskelijan tilanteen ja yritämme saada ymmärryksen opiskelijan psyykkisen voinnin tasosta sekä hänen kokemusmaailmastaan. Käytämme usein apuna erilaisia kyselylomakkeita. Annamme opiskelijalle myös tietoa psyyken normaalista toiminnasta erilaisissa tilanteissa. Se voi auttaa opiskelijaa ymmärtämään paremmin omia tunteitaan, ajatuksiaan ja reaktioitaan sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä, selittävät Seppälä ja Hämäläinen.
Monesti nuorten ongelmat ovat hyvin moninaisia ja tavallisesti ratkottavia ongelmia on useampia kerrallaan. Esimerkiksi kiusaamiskokemukset voivat olla hyvin kauaskantoisia ja jättää mieleen syvät arvet.
– Usein pohdinnan alla on minäkuvaan ja itsetuntoon sekä ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Se, miten nuori kokee itsensä suhteessa muihin. Kehitysvaiheeseen kuuluva identiteetin rakentaminen voi olla haasteellista ja aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia, pohtivat Seppälä ja Hämäläinen.
Erityinen tuki poikkeustilanteessa
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne voi psykologien mukaan olla joillekin jopa helpotus.
– Osalle etäopiskelu on voinut olla helpottavaa, jos kouluympäristö ja sen aikataulut ovat tuottaneet stressiä tai sosiaaliset tilanteet aiheuttaneet ahdistusta.
– Toisaalta tuen tarve on osalla lisääntynyt, jos tehtäviä on vaikea tehdä oma-aloitteisesti. Osa kokee, että tehtäviä tulee liikaa ja se aiheuttaa ahdistusta. Korona-poikkeustilanteessa stressiä aiheuttaa myös TJK-jaksojen epävarma toteutuminen, Hämäläinen ja Seppälä tietävät.
Elina Jallin mukaan tilanne voi olla monelle rankka, kun koulun välittävä aikuinen puuttuu arjesta. Tavastiassa oppilaita ei kuitenkaan jätetä yksin.
– Konsultoivat erityisopettajat ovat yhteydessä kaikkiin erityisen tuen opiskelijoihin ja heille pyritään tässäkin tilanteessa järjestämään tukea. Ammatillisissa opinnoissa on tehty pienempiä ryhmiä tuen tarpeessa oleville, ja oppimisstudion erityisopettajat antavat yksilö- ja pienryhmäetäopetusta osalle opiskelijoista, Jalli sanoo.
Erityisopettajalla työpäivät ilman koronaakin ovat usein haastavia eivätkä aina ennakoitavissa. Opiskelijoiden eteenpäin meneminen kuitenkin palkitsee.
– On hienoa nähdä, kun opiskelija saa elämästä kiinni ja pystyy käymään vaikka säännöllisesti koulussa. Opiskelijoiden kanssa täytyy olla rehellinen ja oikeasti kiinnostunut heidän elämästään, Hanna Pietilä toteaa.
Sivua päivitetty 6.5.2020 kello 09.19