Urheiluakatemia Tavastian nuorille urheilijoille kuuluu laji- ja fysiikkaharjoitusten lisäksi myös psyykkistä valmennusta. Urheilijoilla on psyykkistä valmennusta neljä kertaa lukuvuodessa, ja sen ohjauksesta vastaa jo kahdeksatta vuotta psyykkinen valmentaja Ann-Mari Nordenswan.

Psyykkinen valmennus saattaa kuulostaa vaikeasti hahmotettavalta, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että nuoria urheilijoita harjoitetaan käsittelemään omia tunteitaan ja reaktioitaan, sietämään pettymyksiä ja epäonnistumisia ja löytämään keinoja käsitellä niitä.

– Psyykkinen valmennus on myös stressinhallintaa erilaisten harjoitteiden kautta. Pyrimme aina lähestymään asioita positiivisista lähtökohdista. Asetamme myös tavoitteita, pilkomme niitä osiin ja etsimme matkan varrella keinoja ja väyliä niihin pääsemiseksi, kertoo Nordenswan, joka työskentelee omassa voimavaravalmennukseen keskittyvässä yrityksessään.

Lukot aukeavat, kun asioista puhuu

Hämeenlinnan lyseon lukiossa opiskelevat lentopalloilijat Arttu Hokkanen ja Taavi Arminen ovat käyneet psyykkisessä valmennuksessa koko lukioaikansa. Hokkanen valmistui joulukuussa ylioppilaaksi ja Arminen opiskelee lyseossa kolmatta vuotta. Molemmat tunnistavat psyykkisestä valmennuksesta saamansa opit ja hyödyt.

– Olemme pohtineet urheiluun ja elämään liittyviä asioita sekä pyrkineet eroon negatiivisista ajatusmalleista ja tarkastelemaan asioita uusista näkökulmista. Olen huomannut, että osaan nykyään paremmin ajatella objektiivisesti ja asettua ikään kuin tilanteiden ulkopuolelle, Arminen kuvailee.

– Konkreettisesti sen huomaa siinä, että peleissä pää kestää paremmin, hän sanoo.

Arttu Hokkanen on samoilla linjoilla.

– Psyykkisen valmennuksen myötä osaa miettiä asioita eri tavalla ja erottaa vaikka sen, että jos valmentaja moittii pelikentällä tapahtuneista asioita, ei kuitenkaan ole huono ihminen, hän naurahtaa.

Taavi Arminen on myös huomannut selviä muutoksia itsessään.

– Kun oppitunneilla on puolipakolla kertonut ja käynyt läpi asioita, niin huomaa, että ihan kuin jotkin lukot aukeaisivat, ja nyt uskaltaa kertoa enemmän omista fiiliksistä ja tunteista, hän pohtii.

Ann-Mari Nordenswan tunnustaa, ettei päästä opiskelijoita helpolla psyykkisessä valmennuksessa.

– Meillä ei ole sellaista vastausvaihtoehtoa kuin ”ihan sama”. Tavoitteena on oppia tunnistamaan tunteita ja sanoittamaan niitä, ja on mahtavaa kuulla, että nämä taidot ovat oikeasti siirtyneet urheilijoiden jokapäiväiseen elämään.

Arminen ja Hokkanen kulkevat yhdessä lentopallotreeneihin Lempäälään ja kertovat juttelevansa matkoilla paljon. Molemmat kuitenkin myöntävät, että ensimmäinen ajatus psyykkisestä valmennuksesta oli hieman epäileväinen.

– Nyt kuitenkin huomaa, että moniin asioihin osaa suhtautua eri tavalla kuin vielä pari vuotta sitten, Hokkanen vertaa.

Valmentajalle keinoja auttaa urheilijaa

Myös urheiluakatemian piiriin kuuluvat valmentajat saavat psyykkistä valmennusta. Ann-Mari Nordenswan muistelee, että kahdeksan vuotta sitten aloitettu valmennus herätti aluksi epäilyjä myös valmentajien keskuudessa.

– Se johtui siitä, ettei tiedetty mitä se on. Nyt kaikki ovat oppineet heittäytymään ja Urheiluakatemia Tavastialla on ihan superhyvät valmentajat.

Nordenswan harjoittaa valmentajien taitoja käsitellä erilaisia tilanteita erilaisten ihmisten kanssa.

– Valmentajien jaksaminen on tärkeää, ja monesti keskitymme nykyään yksilökohtaisiin asioihin ja omien taitojen kehittämiseen.

Urheiluakatemian lentopallovalmentaja Jukka Paakkola on ollut psyykkisessä valmennuksessa mukana useita vuosia ja kokenut sen hyödylliseksi.

– Ann-Marin kanssa olemme miettineet, mitä jokaiselle yksilölle kuuluu ja pohtineet työkaluja siihen, miten yksilöitä voisi kehittää oikeaan suuntaan. Olemme käsitelleet myös urheilijoiden ja valmentajan jaksamista ja kuormitusta sekä ihmisten erilaisia käyttäytymis- ja ratkaisumalleja eri tilanteissa, Paakkola kertoo.

Psyykkinen on valmennus tuonut Paakkolalle lisää motivaatiota ja vahvistanut niitä asioita, joiden hän on aiemminkin ajatellut olevan tärkeitä nuorten valmentamisessa.

– Hienointa on ollut huomata nuorten kasvaminen psyykkisen valmennuksen myötä. Koen, että moni on oppinut itsestään, ja pystyy nyt rohkeasti sanoittamaan ja tunnistamaan sen, miten ja miksi hän kokee ja tuntee asiat tietyllä tavalla.

Paakkolan mukaan psyykkisessä valmennuksessa mukana olleet nuoret pystyvät helpommin muuttamaan asioita oikeaan suuntaan ennen kuin ”apina selässä” käy liian suureksi.

– Nuori urheilija pystyy paremmin saamaan negatiiviset asiat kuriin ja pääsemään ratkaisuihin käsiksi. Tämän kehityskaaren pystyy monen urheilijan kohdalla tunnistamaan psyykkisen valmennuksen ansioksi, hän vakuuttaa.

Myös urheiluakatemian koordinaattori Olli-Pekka Hakala näkee psyykkisen valmennuksen erinomaisena osana nuoren urheilijan ja valmentajan elämää.

– Valmennuskoulutukset ovat kehittyneet tällä osa-alueella takavuosista hurjasti, ja nykyään ymmärretään, että kannustusta ja itseluottamuksen rakentamista tarvitaan. Valmentajan tärkeä tehtävä on tuntea urheilijat ja tunnistaa, miten kutakin yksilöä voisi parhaiten auttaa. Tässä psyykkinen valmennus on mainio työkalu, hän sanoo.

Arttu Hokkanen uskoo, että psyykkinen valmennus on tehnyt hänestä paremman urheilijan.

– Muuten tuskin olisin ainakaan henkisesti näin hyvällä tasolla lentopalloilijana. Koko urheiluakatemia ylipäätään mahdollistaa urheilijan elämäntavan ja antaa etumatkaa verrattuna niihin pelaajiin, jotka käyvät ainoastaan seurojen treeneissä, hän uskoo.