Hyvä alku Hämeessä -hankkeen loppuseminaari keräsi kuuntelijoita maanantaina 19.3 Wetterhoffin auditorioon. Tilaisuuden avasi Koulutuskuntayhtymä Tavastian kehitysjohtaja Arto Ruhala, joka kiteytti koko hankkeen idean – miten saadaan kotouttaminen jo alkuvaiheessa käyntiin.

Seminaarin avauspuheenvuoron piti Ranjith Kumar Prabhakaran, joka alleviivasi kotouttamisen olevan tärkeää ja ”ennen kaikkea yhteistyötä”. Hän iloitsi, että Hämeenlinna on ennakkoluulottomasti ottanut kotoutumisen asiat hoitoon, ja miten nykyään kotouttamisen parissa työskentelee satoja ammattilaisia, ennen heitä oli vain muutamia.

Hyvä alku Hämeessä -hankkeen projektikoordinaattori Tiina Alhainen avasi uutta Kotona Suomessa -hanketta − kotouttamisen palvelumallia. Se on suunniteltu jatkossa kotouttamisen parissa työskenteleville, esimerkiksi sitä suunnitteleville ja johtaville. Hankkeessa oli luotu suunnittelukirja, jotta osattaisiin toimia laadukkaasti ilman päällekkäisiä prosesseja.

Seminaarissa käytiin läpi Hyvä alku Hämeessä -hankkeen tuloksia. Hämeessä pilotoitu prosessi- ja strategiatyöskentely on Rambollin mukaan ollut toimiva. Eevaleena Taala summasi Paavo-pilottia − alkuvaiheen orientaatiota ja välivaiheen tukea kotouttamisessa. Pilotti on ollut toimiva, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja tuloksia on saavutettu. Sanna Airaksisen mukaan kolmannen sektorin osallistava rakenne osana kotouttamista on ollut myös tehokas. Juha Mäkirinta esitteli suomen kielen oppimisen tueksi verkkomateriaalia, joka löytyy täältä. Katja Maetoloa linjasi työpaikoilla opetetun suomen kielen tärkeyttä, sillä arkipäiväisten asioiden hoituminen olisi kotouttamisen kannalta oleellista.

Iltapäivän pääpuhujana oli Madventuresista tuttu Riku Rantala, joka on ollut mukana Startup Refugees -yrityksen perustamisessa. Startup laitettiin alulle vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia työ- ja koulutuspaikkojen suhteen. Rantalan mukaan työ onkin paras tapa oppia suomea ja se myös tukee kotoutumista. Toisaalta Suomessa ei ole työpaikkoja kaikille, mutta startup mahdollistaisi työn saannin. Muutenkin Rantala puhui monikulttuurillisuuden puolesta painottaen sen ymmärtämisen oltavan välttämätöntä nykyajan työelämässä. Hän antoi vinkkejä erilaisten kulttuurien kanssa toimiville: ”Älä yleistä tai luule, vaan kysy. Tunnista erojen taustat. Puhu. Joka luovii niin, menestyy”. Monikulttuurillisuus ja monimuotoisuus on Suomelle elintärkeä vahvuus jatkossa. Monimuotoinen työyhteisökin on tutkimusten mukaan tuottavampi.

Laura Körkkö, viestinnän harjoittelija, Koulutuskuntayhtymä Tavastia