Hamkin keskustakampussuunnitelman jälkimainingeissa on taas noussut esille huoli vanhan lyseorakennuksen peruskorjauksesta ja käyttötarkoituksesta. Sinänsä asia on hyvin selkeä, sillä Lyseon lukion siirrosta takaisin Lyseonmäelle on olemassa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston päätös ja peruskorjaus on huomioitu kaupungin suunnitelmavuosien 2024–2026 investoinneissa.

Tosin kaupunginjohtaja on viime aikoina julkisuudessa kertonut, että Lyseon korttelille varataan rahoitus vuodelle 2025 suunnitelmien päivittämiseksi. Näin ollen varsinaiset rakennushankkeet siirtyvät vuodella eteenpäin, mikä merkitsee sitä, että koulutyö Lyseonmäellä pääsee alkamaan aikaisintaan lukuvuoden 2029–30 alusta. Hämeenlinnan kaupunkikonsernin osana Koulutuskuntayhtymä Tavastia vie omalta osaltaan eteenpäin kaupungin päätöstä ja pyrkii rakentamaan mahdollisimman hyvää oppimisympäristöä tulevaisuuden Lyseon lukiolaisille.

Vanhan lyseorakennuksen peruskorjauksesta ja lisäosan uudisrakennuksesta laadittiin kaupungin johdolla suunnitelma vuonna 2018–2019. Tällöin kyseisen kokonaisuuden laskettiin maksavan 21,5 M€, tänä päivänä varmaan vielä hiukan enemmän. Kyseessä on siis kaupunginkin mittakaavassa erittäin merkittävä investointi. Vaikka kyseisellä investoinnilla saadaankin vanha arvorakennus uuteen kuosiin, niin kolikon kääntöpuolella on se tosiasia, että kyseinen investointi tulee lisäämään tuntuvasti lukiokoulutuksen vuosittaista alijäämää vuokrakulujen kasvun myötä. Kyseisen alijäämän kattamiseksi lukiokoulutuksesta on puolestaan etsittävä säästöjä. Mahdollisia säästökohteita ei lukiokoulutuksessa ole kovinkaan monta. Lähinnä tulee mieleen:

• Ryhmäkokojen suurentaminen nykyisestä 32 opiskelijasta takaisin 36 opiskelijaan. Käytännössähän ryhmät ovat tätä laskennallista kokoa suurempia, koska vuosikurssi ei määritä opiskelijan omia valintoja.
• Kurssitarjonnan supistaminen ja osasta valinnaiskursseista luopuminen esim. kertaus- ja tukikurssit.
• Verkko-opetuksen ja itsenäisen opiskelun määrän kasvattaminen.
• Opintomatkojen ja kansainvälisen yhteistyön vähentäminen sekä hanke- ja koulutustoiminnan supistaminen.
• Lukiokoulutuksen tukipalveluiden (ravitsemus, kiinteistöhuolto ja siivous) kilpailuttaminen sekä tietyistä lisäpalveluista luopuminen esim. aamupuuro.

Kyseiset säästöt eivät kuitenkaan koskisi yksistään Lyseon lukiota, vaan samassa taloudessa elävät Kaurialan lukio ja Lammin lukio. Lisäksi Lyseon lukion siirtyessä Lyseonmäelle vuosikymmenen vaihteessa alkaa peruskoulunsa Hämeenlinnassa päättävä ikäluokka pienentyä jyrkästi. Tällöin meillä on käytössä hyvin tilaa lukiokoulutusta varten, mutta opiskelijamäärän pienentyessä valitettavasti myös lukiokoulutuksen alijäämä kasvaa. Siksi täytyy olla tyytyväinen kaupunginmuseon suunnitelmista edes harkita sijoittumista lyseorakennukseen.

Mielellään sitä näkisi, että vastaavia investointeja pystyttäisiin tekemään enemmän opetukseen ja sen sisältöön. Nykyisessä kuntataloudessa investointia, kun seuraa lähes vääjäämättä säästö käyttötalouden (tässä tapauksessa opetuksen) puolella. Tämä on nyt nähtävissä oleva tosiasia myös Hämeenlinnan kaupungin ja Janakkalan kunnan perusopetuksen osalta.

Kirjoittaja Jouni Haajanen toimii Koulutuskuntyhtymä Tavastian johtajana