SPR:n organisoiman Rasisminvastaisen viikon kunniaksi järjestettiin Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa ensimmäinen maahanmuuttaneiden työntekijöiden keskustelu- ja kahvittelutilaisuus. Ideana oli kutsua maahanmuuttaneet tavastialaiset keskustelemaan monikulttuurisuuteen liittyvästä yhdenvertaisuudesta, rasismista ja hyvistä kehittämisideoista yhdessä henkilöstöjohtaja Laura Valkeapään ja monikulttuurisuuskoordinaattori Tiina Alhaisen kanssa.

Sen lisäksi, että Koulutuskuntayhtymä Tavastia mielletään helposti opiskelijoiden kautta vain oppilaitokseksi, Tavastia on myös useamman sadan ihmisen työpaikka ja työnantaja. Maahanmuuttaneita työntekijöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi, Tavastiassa on tällä hetkellä parisenkymmentä.

Määrä on kasvanut pikkuhiljaa, ja Laura Valkeapään mukaan Tavastia haluaa jatkossakin olla monimuotoinen ja -kulttuurinen työpaikka ja yhteisö.

– Tämä keskustelutilaisuus on hyvä avaus tuoda tätä aihetta esiin, kun monesti menemme oppilaitosnäkökulma esillä. Tosiasia on, että tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimaksi, ja kysymys on siitä, osaammeko huomioida asian ja luoda työnteolle sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien hakeutumisen Tavastiaan töihin, Valkeapää pohti tilaisuudessa.

Keskustelutilaisuudessa oli paikalla neljä maahanmuuttanutta tavastialaista. Siivoustyön ohjaaja Anne Lahdenperä on kotoisin Virosta, asunut Suomessa 16 vuotta ja työskennellyt Tavastiassa jo lähes 10 vuotta. Suutareiden opettaja Laivi Koit on niin ikään Virosta, asunut Suomessa 17 vuotta ja ollut töissä Tavastiassa pari vuotta.

Uusin tulokas on Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksen työelämäohjaaja Gizem Ertoprak, joka on asunut Suomessa 4,5 vuotta, opiskellut VOPissa suomen kieltä ja ohjaa nyt työelämäjaksoilla sekä opettaa itse myös peruskielioppia maahanmuuttajille kotoutumiskoulutuksessa. Turkista kotoisin oleva Ertoprak puhuu suomea hämmästyttävän hyvin siihen nähden, miten lyhyen aikaa hän on ollut maassa.

Yksinkertaista kieltä viestinnässä

Kieli ja sen ymmärtäminen nousi keskustelutilaisuudessa esiin yhtenä tärkeimpänä asiana. Se on luonnollista, sillä jos ei ymmärrä kieltä, on lähes mahdoton tehdä töitä tai saada tietoa asioista.

Henkilökunnalle viestimisessä olisikin kaikkien tärkeää muistaa, että käytettävän kielen tulisi olla tarpeeksi yksinkertaista ja asiat ilmaistava tiiviisti. Liian pitkät tekstit jäävät maahanmuuttaneilta helposti lukematta, kun ei ole aikaa perehtyä pitkään tekstiin.

– Toisaalta olen tottunut siihen, etten ymmärrä kaikkea ja siirryn eteenpäin. Pikkuhiljaa opin lisää, Gizem Ertoprak sanoo.

– Pitää myös muistaa itse kysyä tarkennusta ja apua esimieheltä, jos ei ymmärrä kaikkea, Anne Lahdenperä muistuttaa.

Esimerkiksi sanonnat voivat olla maahanmuuttaneille vaikeita ymmärtää. Jos viestin lopussa kysytään, otatko aiheesta kopin, voi maahanmuuttaja luulla, että pitää mennä johonkin koppiin tai hankkia jokin koppi. Tämäkin tuli tilaisuudessa ilmi hyväntahtoisen naurun saattelemana.

Kiitosta sai kuitenkin Tavastian ilmapiiri, jossa uskaltaa kysyä, jos jotakin ei heti ymmärrä.

Maahanmuuttaneet ovat työyhteisön voimavara

Monikulttuurisuuskoordinaattori Tiina Alhainen nosti keskustelussa esiin sen, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat Tavastialle tärkeä voimavara ja asiantuntijoita omiin kulttuureihinsa liittyvissä asioissa.

– Esimerkiksi kun teimme rukoustilaa kampusalueelle, eräs islaminuskoinen työntekijämme auttoi kertomalla mitä huoneessa pitäisi olla ja miltä se voisi näyttää, Alhainen kertoo.

Viime vuonna Suomeen tuli sotaa pakoon paljon ukrainalaisia ja heille piti nopeasti järjestää koulutusta ja apua kotoutumiseen.

– Silloin kullanarvoisia olivat venäjänkielentaitoiset työntekijämme, joita ilman olisimme olleet vielä enemmän pulassa, Alhainen toteaa.

Maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat myös muualta tulleille opiskelijoille rohkaisevia esimerkkejä siitä, että työllistyminen ja kotoutuminen Suomeen on heille hyvinkin mahdollista. Moni keskustelijoista oli aiemmin opiskellut Tavastian oppilaitoksissa ja työllistynyt sen jälkeen Tavastiaan.

– Olisi hienoa, että Tavastialla olisi sellainen maine, että maahanmuuttajat haluaisivat meille töihin, Tiina Alhainen korostaa.

– Ja myös opiskelemaan, sillä maine kiirii ja opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöitä, muistuttaa Laivi Koit.

Ammattiopisto Tavastiassa opiskeli viime vuonna yhteensä 780 vieraskielistä opiskelijaa ja lukioissakin vieraskielisten määrä on pienessä kasvussa vaikkakin vielä pieni. VOPissa vieraskielisiä opiskelijoita viime vuonna oli 693.

Maahanmuuttaneiden opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä siis kasvaa, ja tärkeää on pysähtyä pohtimaan, miten varmistaa heille yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä työtä ja opiskella kuin mitä kantasuomalaisilla tällä hetkellä on. Tätä kannattaa myös jokaisen tavastialaisen pohtia omassa työssään.